Gentoo Logo

Disclaimer : This handbook has been replaced by a newer version and is not maintained anymore.


[ << ] [ < ] [ Home ] [ > ] [ >> ]


8. Järjestelmän asetusten tekeminen

Content:

8.a. Tiedostojärjestelmän tiedot

Mikä on fstab?

Linuxissa tieto kaikista osioista on tiedostossa /etc/fstab. Tiedosto sisältää osioiden liitospisteet (sijainnin tiedostojärjestelmässä), liitosasetukset (erityisasetukset) ja liitostavan (automaattisesti, käyttäjien toimesta jne.).

/etc/fstabin luonti

Tiedoston /etc/fstab tiedoilla on oma syntaksinsa. Jokaisella rivillä on kuusi tyhjeiden (välilyöntien tai tabien) erottamaa kenttää. Jokaisella kentällä on merkityksensä:

  • Ensimmäisessä kentässä on osion kuvaus (laitetiedoston hakemistopolku).
  • Toisessa kentässä on liitospiste johon osio liitetään.
  • Kolmannessa kentässä on osion tiedostojärjestelmä.
  • Neljännessä kentässä on liitosasetukset joita mount käyttää liittäessään osion. Koska jokaisella tiedostojärjestelmällä on omat liitosasetuksensa kannattanee tutustua mountin man-sivuun (man mount) täyttä listausta varten. Useammat asetukset erotetaan pilkuin.
  • Viidettä kenttää käyttää dump tarkastaakseen pitääkö osio dumpata. Yleensä se kannattaa jättää nollaksi (0).
  • Kuudetta kenttää käyttää fsck selvittääkseen pitääkö tiedostojärjestelmä tarkistaa odottamattoman sammutuksen jälkeen. Juuren tiedostojärjestelmässä kannattaa käyttää arvoa 1 ja muilla arvoa 2 (tai 0 järjestelmissä joissa tarkistukset eivät ole tarpeen).

Gentoon oletusarvoinen /etc/fstab ei ole toimiva vaan esimerkki: käytä nanoa (tai suosikkieditoriasi) /etc/fstabin luomiseen.

Code Listing 1.1: /etc/fstabin avaus

# nano -w /etc/fstab

Tarkastelkaamme esimerkkinä /boot-osion asetuksia. Jollei järjestelmässäsi ole osiota /boot (esimerkiksi PPC on tällainen), älä kopioi asetuksia esimerkistä sellaisenaan.

Oletusarvoisessa x86-osiointimallissamme ext2-tiedostojärjestelmä /boot liittyi osioon /dev/hda1. Tämä järjestelmä pitää tarkistaa käynnistyksen yhteydessä, joten kirjoitamme seuraavaa:

Code Listing 1.2: esimerkki-/boot-osion rivi /etc/fstabissa

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults        1 2

Jotkin käyttäjät eivät turvallisuussyistä halua osion kiinnittyvän tiedostojärjestelmään käynnistyksessä, tämän saa vaihtamalla defaultsin noautoksi; tällöin /boot pitää tietenkin erikseen liittää aina käytettäessä.

Suorituskyvyn parantamiseksi useimmat halunnevat käyttää noatime-asetusta. Se nopeuttaa järjestelmää, koska käsittelyaikoja ei tallenneta (niitä ei yleensä tarvita kuitenkaan):

Code Listing 1.3: Parannettu /boot-osion rivi /etc/fstabissa

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults,noatime    1 2

Samalla tavalla jatkamalla saamme aikaan kolme riviä (osioille /boot ja / sekä sivutusosiolle):

Code Listing 1.4: Kolmirivinen /etc/fstab

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults,noatime    1 2
/dev/hda2   none      swap    sw                0 0
/dev/hda3   /         ext3    noatime           0 1

Lopuksi lisätään säännöt hakemistolle /proc, tiedostojärjestelmälle tmpfs (pakollisia) ja cd-asemille (sekä muille vastaaville tietenkin):

Code Listing 1.5: Täysimittainen /etc/fstab-esimerkki

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults,noatime    1 2
/dev/hda2   none      swap    sw                0 0
/dev/hda3   /         ext3    noatime           0 1

none        /proc     proc    defaults          0 0
none        /dev/shm  tmpfs   defaults          0 0

/dev/cdroms/cdrom0    /mnt/cdrom    auto      noauto,user    0 0

Asetuksella auto komento mount yrittää arvata tiedostojärjestelmän (mikä on hyödyllistä siirrettäville muisteille koska niissä olevat tiedostojärjestelmät vaihtelevat). Asetus user antaa käyttäjän liittää CD:itä tiedostojärjestelmään myös.

Ylläolevan esimerkin mukaan voit nyt luoda /etc/fstabin. SPARCin käyttäjien kannattaa lisätä seuraavakin rivi /etc/fstab:iin:

Code Listing 1.6: Openprom-tiedostojärjstelmän lisäys fstabiin

none        /proc/openprom  openpromfs    defaults      0 0

Tarkista /etc/fstab vielä kerran, tallenna ja lopeta muokkaus.

8.b. Verkkoasetuksia

Isäntänimi, domainnimi jne.

Käyttäjillä on mahdollisuus tietokoneidensa nimeämiseen. Tämän pitäisi olla helppoa, mutta monilla tuntuu olevan ongelmia kunnollisen nimen löytämisessä. Asioiden nopeuttamiseksi kerrottakoon että nimeä voi vaihtaa milloin tahansa. Tässä kutsutaan järjestelmää tuxiksi ja domainia kotiverkoksi.

Ensin asetetaan isäntänimi:

Code Listing 2.1: Isäntänimen asetus

# echo tux > /etc/hostname

Sitten domainnimi:

Code Listing 2.2: Domainnimen asetus

# echo kotiverkko > /etc/dnsdomainname

Jos käytössä on NIS-domain (jollet tiedä mikä se on et varmaankaan käytä sellaista) sekin pitää määrittää:

Code Listing 2.3: NIS-domainnimen asetus

# echo nis.kotiverkko > /etc/nisdomainname

Seuraavaksi liitetään domainname-skripti käynnistettäväksi default-runlevelillä:

Code Listing 2.4: Domainnamen lisääminen default-runlevelille

# rc-update add domainname default

Verkon asetus

Ennen kuin keksit, että ”tämähän on jo tehty aiemminkin”, muista, että alussa tehty verkon asettaminen oli vain asennusjärjestelmää varten. Nyt määritellään verkon asetukset pysyvälle Gentoo-järjestelmälle.

Tiedostosta /etc/conf.d/net löytyvät kaikki verkkoasetukset. Syntaksi lienee itsestäänselvä, joskaan ei kovin ilmeinen, jollei ole asentanut verkkoyhteyksiä käsin. Tässä selitetään kuitenkin kaikki tarkkaan.

Aloita avaamalla tiedosto /etc/conf.d/net suosikkieditorissasi (esimerkissä käytetään nanoa):

Code Listing 2.5: /etc/conf.d/netin muokkaaminen

# nano -w /etc/conf.d/net

Ensimmäinen muuttuja on iface_eth0. Se noudattaa seuraavaa syntaksia:

Code Listing 2.6: iface_eth0:n syntaksi

iface_eth0="<ip-osoitteesi> broadcast <broadcast-osoite> netmask <verkon peite>"

DHCP:n (automaattisen IP-osoitteen haun) käyttäjät asettavat muuttujalle iface_eth0 arvon dhcp. Rp-pppoe-käyttäjät (esim. joissakin ADSL:issä) asettavat arvoksi up. Muussa tapauksessa tutustu osioon verkkoterminologian ymmärtäminen, jollet sitä vielä lukenut.

Tarkastellaan kolmea esimerkkiä. Ensimmäinen käyttää DHCP:tä, toisella on staattinen IP (192.168.0.2) verkon peitteellä 255.255.255.0, broadcast-osoitteella 192.168.0.255 ja porttikäytävällä 192.168.0.1, kolmas taas käyttää rp-pppoe:tä verkon aktivointiin:

Code Listing 2.7: /etc/conf.d/net-esimerkkejä

(DHCP:lle)
iface_eth0="dhcp"
# Joidenkin verkkojen ylläpitäjät vaativat annettujen
# kone- ja verkkonimien käyttämistä.
# Seuraavalla komennolla saa tämän aikaiseksi.
# Tämä asetus ylikirjoittaa kone- ja verkkonimitietosi.
dhcpcd_eth0="-HD"
# Jos käytät NTP:tä koneesi kellon ajassapitämisessä
# valitsin -N estää tiedoston /etc/ntp.conf ylikirjoittamisen
dhcpcd_eth0="-N"


(staattisen IP:n kanssa)
iface_eth0="192.168.0.2 broadcast 192.168.0.255 netmask 255.255.255.0"
gateway="eth0/192.168.0.1"

(rp-pppoe:llä)
iface_eth0="up"

Useammat verkkorajapinnat saadaan käyttöön luomalla ylimääräisiä iface_eth-muuttujia, kuten iface_eth1, iface_eth2 ja niin edelleen. gateway-muuttuja on kaikille yhteinen, niitä ei voi asettaa yhdelle koneelle useampia.

Sitten tallennetaan asetukset ja poistutaan.

Verkon yhdistäminen käynnistyksessä

Verkorajapintojen ylösnostoon käynnistyksen yhteydessä tarvitsee lisätä sopiva palvelu default-runlevelille. Jos käytössä on PCMCIA-rajapintoja tätä ei kannata tehdä, sillä PCMCIA:n initskripti hoitaa asiat itse.

Code Listing 2.8: net.eth0:n lisäys default-runlevelille

# rc-update add net.eth0 default

Jos käytössä on useampia verkkorajapintoja niille tarvitaan vastaavat käynnistysskriptit net.eth1, net.eth2 jne. Nämä voi luoda ovelasti ln-komennolla:

Code Listing 2.9: Ylimääräisten käynnistysskriptien teko

# cd /etc/init.d
# ln -s net.eth0 net.eth1
# rc-update add net.eth1 default

Verkkoasetusten selvittäminen

Seuraavaksi Linuxille pitää kertoa verkon asetuksista. Tiedostossa /etc/hosts määritellään isäntänimien yhteyksiä IP-osoitteisiin niitä laitteita varten joita nimipalvelin ei tunne. Jos vaikkapa kotiverkossa on kolme konetta lassi (192.168.0.5), leevi (192.168.0.6) ja tux (192.168.0.7 - tämä kone) kirjoitetaan tiedostoon /etc/hosts seuraavasti:

Code Listing 2.10: /etc/hostsin avaaminen

# nano -w /etc/hosts

Code Listing 2.11: Tietojen syöttö

127.0.0.1     localhost
192.168.0.5   lassi.kotiverkko lassi
192.168.0.6   leevi.kotiverkko leevi
192.168.0.7   tux.kotiverkko tux

Jos lähiverkossa on vain yksi kone (tai siellä on lähiverkonkin tunteva nimipalvelin) yksi rivi asetuksia riittää. Jos vaikkapa haluat koneesi nimeksi tux:

Code Listing 2.12: /etc/hosts yksinäiselle PC:lle

127.0.0.1     localhost tux

Tallenna tiedosto ja poistu editorista.

Jollei järjestelmässä ole PCMCIA:ta, voidaan jatkaa Järjestelmän tietoihin. Seuraavassa osiossa kerrotaan PCMCIA:n asennukesesta.

Valinnainen: PCMCIA toimintakuntoon

Note: pcmcia-cs on saatavilla vain x86-, amd64- ja ppc-järjestelmille.

PCMCIA:lle pitää ensin asentaa paketti pcmcia-cs. Tämä koskee myös 2.6-ytimen käyttäjiä, vaikkeivät he välttämättä tulekaan lopulta käyttämään tämän paketin ajureita. Asennettaessa tarvitaan asetusta USE="-X" ettei xorg-x11 vielä lähde asentumaan:

Code Listing 2.13: pcmcia-cs:n asennus

# USE="-X" emerge pcmcia-cs

pcmcia-cs:n asennuttua pcmcia pitää lisätä default-runlevelille:

Code Listing 2.14: pcmcia:n lisäys default runlevelille

# rc-update add pcmcia default

8.c. Järjestelmän tiedot

Pääkäyttäjän salasana

Rootin salasana asetetaan kirjoittamalla:

Code Listing 3.1: Rootin salasanan asettaminen

# passwd

Jos pääkäyttäjän tarvitsee kirjautua sisään sarjakonsolilta, lisätään tts/0 tiedostoon /etc/securetty:

Code Listing 3.2: tts/0:n lisääminen /etc/securetty:yyn

# echo "tts/0" >> /etc/securetty

Järjestelmän tiedot

Gentoossa yleiset järjestelmäasetukset sijaitsevat tiedostossa /etc/rc.conf. Avaa se ja nautiskele tehokkaasta kommentoinnista :)

Code Listing 3.3: /etc/rc.confin avaus

# nano -w /etc/rc.conf

Kuten voidaan huomata, tiedosto on hyvin kommentoitu asetusten tekoa varten. Ole tarkkana KEYMAP-asetuksen kanssa, sillä väärällä KEYMAPilla näppäimistön painelu antaa vääriä lopputuloksia.

Note: USB-pohjaisissa SPARCeissa ja SPARC-klooneissa saattaa pitää käyttää i386-näppäinkarttaa (kuten fi-latin9) sunkeymapin asemesta.

PPC:llä käytetään useimmiten x86-näppäinkarttoja. ADB-näppäinkarttojen käyttämiseksi pitää asettaa päälle ADB-näppäinkoodien lähettäminen kernelin asetuksista ja asettaa mac/ppc-näppäinkartta rc.confiin.

Jos järjestelmän kello ei ole UTC-ajassa, pitää CLOCK="local" lisätä rc.confiin, muuten aika saattaa mennä väärin.

Kun /etc/rc.confin asetukset on tehty, tallenna ja lopeta. Sitten voidaan jatkaa Järjestelmätyökalujen asennukseen.


[ << ] [ < ] [ Home ] [ > ] [ >> ]


Print

View all

Page updated June 11, 2005

This translation is not maintained anymore

Summary: Joitain asetuksia täytyy muokata. Tässä kappaleessa luodaan yleiskatsaus asennustiedostojen muokkaamiseen.

Sven Vermeulen
Tekijä

Daniel Robbins
Tekijä

Chris Houser
Tekijä

Jerry Alexandratos
Tekijä

Seemant Kulleen
Gentoon x86-kehittäjä

Tavis Ormandy
Gentoon alpha-kehittäjä

Brad House
Gentoon AMD64-kehittäjä

Guy Martin
Gentoon HPPA-kehittäjä

Pieter Van den Abeele
Gentoon PPC-kehittäjä

Joe Kallar
Gentoon SPARC-kehittäjä

John P. Davis
Toimittaja

Pierre-Henri Jondot
Toimittaja

Eric Stockbridge
Toimittaja

Rajiv Manglani
Toimittaja

Jungmin Seo
Toimittaja

Stoyan Zhekov
Toimittaja

Jared Hudson
Toimittaja

Colin Morey
Toimittaja

Jorge Paulo
Toimittaja

Carl Anderson
Toimittaja

Jon Portnoy
Toimittaja

Zack Gilburd
Toimittaja

Jack Morgan
Toimittaja

Benny Chuang
Toimittaja

Erwin
Toimittaja

Joshua Kinard
Toimittaja

Grant Goodyear
Katselmoija

Gerald J. Normandin Jr.
Katselmoija

Donnie Berkholz
Katselmoija

Ken Nowack
Katselmoija

Lars Weiler
Contributor

Flammie Pirinen
Vastuullinen kääntäjä

Jouni Hätinen
Käännöksen laatutarkistaja

Donate to support our development efforts.

Copyright 2001-2014 Gentoo Foundation, Inc. Questions, Comments? Contact us.