Kiistö:
Tämä käsikirja on vanhentunut eikä sitä enää ylläpidetä.
|
[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
10. Käynnistyslataimen asetusten tekeminen
Sisällysluettelo:
10.a. Käynnistyslataimen valinta
Johdanto
Nyt kun ydin ja asetukset on saatu kuntoon, asennetaan ohjelma jolla ydin
ladataan käynnistyksen yhteydessä. Ohjelmaa kutsutaan käynnistyslataimeksi.
X86-alustoille Gentoossa on tarjolla GRUB tai LILO. Ennen toisen näistä
asennusta tarkastelemme framebufferin säätämistä (jos sellaista tarvitaan).
Framebufferilla pystytään tuomaan komentojonoille joitain (rajoittuneita)
graafisia ominaisuuksia (kuten Gentoon tyylikkään käynnistyskuvan).
Valinnainen: Framebuffer
Jos framebuffertuki on ytimessä mukana (tai ydin on tehty
genkernelillä), voidaan käynnistyslataimen asetuksiin lisätä
vga- tai video-määrite framebufferia varten.
Ensiksi täytyy selvittää minkätyyppinen framebufferi on käytössä.
Kaikissa gentoo-pätsätyissä kerneleissä (kuten gentoo-sources-paketissa)
on ollut mahdollisuus valita ajuriksi vesafb-tng kohdasta VESA driver
type (mikä on oletusarvona). tässä tapauksessa käytössä on
vesafb-tng, joka ei tarvitse vga-asetusta. Muissa tapauksissa
käytössä on vesafb-ajuri, jolle pitää antaa vga-asetus.
Vga-asetus määrittelee framebufferin näyttötarkkuutta ja värisyvyyttä
vesafb-ajurille. Kuten tiedostossa
/usr/src/linux/Documentation/fb/vesafb.txt kerrotaan, asetukseen
pitää panna VESAn tilanumero.
Alla on taulukoituna VESAn tilanumerot yleisimmille näyttötarkkuuksille ja
värisyvyyksille.
|
640×480 |
800×600 |
1024×768 |
1280×1024 |
| 256 väriä |
0x301 |
0x303 |
0x305 |
0x307 |
| 32 768 väriä |
0x310 |
0x313 |
0x316 |
0x319 |
| 65 536 väriä |
0x311 |
0x314 |
0x317 |
0x31A |
| 16,7 miljoonaa väriä |
0x312 |
0x315 |
0x318 |
0x31B |
Arvo kannattaa ottaa muistiin, sitä tarvitaan piakkoin.
Video-asetus määrittelee framebufferin asetuksia. Siihen syötetään
framebuffer-laitteen nimi (vesafb 2.6-kerneleille tai
vesa 2.4-kerneleille) ja asetukset jotka lisätään.
Luettelo asetusmuuttujista on tiedostossa
/usr/src/linux/Documentation/fb/vesafb.txt,
mutta alla on taulukoituna yleisimmät.
| Asetus |
Kuvaus |
| ywrap |
Ajuri olettaa näyttödatan jatkuvan muistissa kuvan reunojen yli (so. rivin
viimeinen näyttöpiste edeltää välittömästi seuraavan rivin ensimmäistä).
|
| mtrr |
Ajuri käyttää mtrr-rekisterejä.
|
| mode |
(vesafb-tng:lle vain)
Asettaa näyttötarkkuuden, värisyvyyden ja virkistystaajuuden. Esimerkiksi
arvo
1024x768-32@85 vastaa näyttötarkkuutta 1024×768 näyttöpistettä,
32-bittistä värisyvyyttä ja 85 hertsin virkistystaajuus.
|
Lopputuloksena näistä kahdesta asetuksesta saataneen jotain tyyppiä
vga=0x318 video=vesafb:mtrr,ywrap tai
video=vesafb:mtrr,ywrap,1024x768-32@85 oleva asetus.
Arvo kannattaa ottaa muistiin, sitä tarvitaan piakkoin.
Nyt voidaan jatkaa asentamalla GRUB tai LILO.
10.b. Oletus: GRUBin käyttö
GRUBin termistöä
Vaikein asia GRUBissa on sen tapa viitata kovalevyihin ja osioihin.
Linux-maailman osio
/dev/hda1 onkin todennäköisesti GRUBissa (hd0,0).
Sulut kuuluvat ilmaisuun, niitä ei voi jättää pois.
Kovalevyjen laskeminen aloitetaan siis nollasta aan asemesta ja osiotkin
alkavat nollasta eivätkä ykkösestä. Laitteista lasketaan vain kovalevyt
eikä esimerkiksi atapi-ide-laitteita kuten cd-asemia tai -polttimia. SCSI-asemat
käyttävät samaa muotoa kuin IDE-asematkin. (Niissä on usein korkeammat numerot
kuin IDEllä, elleivät ne ole biosista määriteltyjä käynnistysasemia.)
Lisäksi jos BIOSia käskee käynnistämään joltain tietyltä kovalevyltä, se on
grubille aina (hd0, riippumatta missä johdossa se on kiinni.
Jos käytetään järjestelmää jossa on kovalevy /dev/hda,
cd-asema /dev/hdb, polttava asema /dev/hdc ja
toinen kovalevy /dev/hdd
eikä SCSI-kovalevyjä, on /dev/hdd7 silloin (hd1,6).
Saattaa kuulostaa hankalalta ja sitä se hieman onkin, mutta GRUB:pa
tarjoileekin meille tabintäydennysmekanismia, joka on erittäin
kätevä, jos numerointimalli pääsee muuten hämäämään.
Nyt kun meillä on tuntumaa käsitteisiin, voimme jopa asentaa GRUBin.
GRUBin asennus
GRUBin asennus aloitetaan emergellä:
Koodilistaus 2.1: GRUBin asentaminen |
# emerge grub
|
Nyt GRUB on asennettu kohdalleen. Enää tarvitsee kehitellä asetustiedosto, joka
viittaa uuteen ytimeemme. Luodaan /boot/grub/grub.conf
nanolla (tai muulla editorilla):
Koodilistaus 2.2: /boot/grub.confin luonti |
# nano -w /boot/grub/grub.conf
|
Seuraavassa kirjoitamme asetustiedoston grub.conf. Alla on kaksi
vaihtoehtoista esimerkkiä oppaassa käytetylle osiointimallille ja ytimelle
kernel-2.6.11-gentoo-r3. Vain ensimmäinen esimerkki on täysin
kommentoitu.
-
Ensimmäinen grub.conf on käsin rakennetuille ytimille.
-
Toinen grub.conf on genkernelillä tehdyille ytimille.
Huomaa:
Jos juuren tiedostojärjestelmä on JFS, pitää kernel-riville lisätä
” ro”, sillä JFS:n pitää suorittaa loki lävitse ennen kirjoitussuojaamattoman
tilan liitosta.
|
Koodilistaus 2.3: grub.conf käsin asennetuille ytimille |
default 0
timeout 30
splashimage=(hd0,0)/grub/splash.xpm.gz
title=Gentoon Linux 2.6.26-r9
root (hd0,0)
kernel /kernel-2.6.11-gentoo-r3 root=/dev/hda3
title=Windows XP
rootnoverify (hd0,5)
makeactive
chainloader +1
|
Koodilistaus 2.4: grub.conf genkernel-ytimille |
default 0
timeout 30
splashimage=(hd0,0)/grub/splash.xpm.gz
title=Gentoo Linux 2.6.11
root (hd0,0)
kernel /kernel-2.6.11-gentoo-r3
root=/dev/ram0 init=/linuxrc ramdisk=8192 real_root=/dev/hda3 udev
initrd /initrd-2.6.11-gentoo-r3
title=Windows XP
root (hd0,5)
makeactive
chainloader +1
|
Huomaa:
Muita osiointeja varten mallia pitää muuttaa tarpeen mukaan. Varmista kuitenkin
että kaikki hakemistot liittyvät valitun GRUB-osion (kuten (hd0,0))
juurihakemistoon eikä koko järjestelmän juureen. Siksi siis (hd0,0)/grub/splash.xpm.gz
onkin oikeasti /boot/grub/splash.xpm.gz, sillä (hd0,0)
liittyy hakemistoon /boot.
|
Jos ytimelle pitää antaa lisäparametrejä, ne voi lisätä kernel-komennon
loppuun. Esimerkissä annetaan jo parametri root=/dev/hda3 tai
real_root=/dev/hda3, mutta useampiakin voidaan syöttää. Esimerkiksi
aiemmin mainittua framebufferia tähän syötettäisiin vga- ja
video-parametrit.
Jos olet asettanut
kovalevyysi jumpperin rajoittamaan kokoa koska BIOSisi ei ymmärrä suuria
kovalevyjä, merkkaa myös vastaavalle kovalevylaitteelle ydinasetus
hdx=stroke.
genkernelillä käännetyt ytimet käyttävät samoja asetuksia kuin asennus-CD.
Esimerkiksi SCSI-laitteita varten käytetään doscsi-parametriä.
Nyt tallenna grub.conf ja poistu. GRUB pitää vielä asentaa MBR:ään (Master
Boot Record), jotta GRUB käynnistäisi koneen käynnistämisen yhteydessä.
Grubin kehittäjät suosittelevat komennon grub-install käyttämistä.
Kuitenkin, jos grub-install ei jostain syystä toimikaan, voit
silti yrittää asentaa sen käsinkin.
Jatka joko pitkin Oletusreittiä: Grubin asennus
grub-installilla tai Vaihtoehtoa:
Grubin asennus käsin.
Oletus: Grubin asennus grub-installilla
Grubin asentamiseen riittää grub-install-komento. Kuitenkin,
grub-install ei toimi suoraan koska olemme vielä chroot-ympäristössä. Ensin
pitää päivittää /etc/mtab (tiedosto, joka sisältää tiedot
liitetyistä tiedostojärjestelmistä): onneksi tämä on helppoa; kopioidaan
vain /proc/mounts /etc/mtabiksi:
Koodilistaus 2.5: /etc/mtabin päivitys |
# cp /proc/mounts /etc/mtab
|
Sitten voidaan asentaa grub:
Koodilistaus 2.6: Grub-installin suoritus |
# grub-install /dev/hda
|
Lisätietoa GRUBista englanniksi löytyy GRUB FAQ:sta ja GRUB Manuaalista.
Seuraavaksi voidaan jatkaa uudelleenkäynnistyksellä.
Vaihtoehto: Grubin asennus käsin
Grubin asetuksia pääsee muuttamaan kirjoittamalla grub. Se tuo esiin
grubin kehotteeen: grub>. Seuraavaksi kirjoitetaan
komennot joilla Grub asentaa käynnistystietueen kovalevyllesi.
Koodilistaus 2.7: Grubin kehotteen avaus |
# grub
|
Huomaa:
Jollei järjestelmässäsi ole diskettiasemia, lisää valitsin --no-floppy
grubin komentoon niin se ei käytä aikaa niiden paikantamiseen.
|
Esimerkissä asennamme Grubin lukemaan tiedot käynnistysosiolta
/dev/hda1, ja asentamaan käynnistystietueen kovalevyn
MBR:ään (master boot record). Tällainen järjestely käynnistää koneen
oletusarvoisesti aina Grubilla. Tietenkin taas mukautat annettuja komentoja,
jolleivät osiointisi vastaa ohjeen esimerkkiä
Grubissa on kehotteessa toimiva tabintäydennysmekanismi. Tämä toimii siten,
että jos vaikkapa kirjoitat root ( ja painat tabulaattoria, grub
näyttää listan laitteista (kuten hd0). Jos sitten kirjoitat
root (hd0, ja painat tabia, saat vastaavasti listan ensimmäisen
kovalevyn osioista.
Tabintäydennyksen kanssa Grubin säätäminen ei ole liian monimutkaista.
Seuraavaksi laitetaan siis asetukset kuntoon.
Koodilistaus 2.8: Grubin asennus MBR:ään |
grub> root (hd0,0)
grub> setup (hd0)
grub> quit
|
Huomaa:
Jos haluat asentaa Grubin jollekin osiolle MBR:n sijaan, voit muuttaa
setup-komentoa osoittamaan oikeaan osioon. Esimerkiksi laitteelle
/dev/hda3 sopiva komento on setup (hd0,2).
Tällaista tarvinnee kuitenkin aika harvoin.
|
Lisätietoa Grubista saat GRUB FAQista tai
GRUB Manualista.
Huomaa:
Tästä lähin kun asennat uuden kernelin, ei tarvitse enää kopioida tiedostoja
käynnistyshakemistoon käsin. Kernelin käännön jälkeen ne voi asentaa
komennolla make install, joka huolehtii tiedostojen kopioinnista ja
Grubin asetuksista.
|
Jatka järjestelmän uudelleenkäynnistyksellä.
10.c. Vaihtoehto: LILOn käyttäminen
LILOn asennus
LILO (LInuxLOader) on vanha ja vakaa Linuxin käynnistyslatain. Siitä puuttuu
joitain GRUBin toimintoja (mistä syystä GRUB saavuttaakin suosiota). LILOa
kuitenkin käytetään joissain järjestelmissä joissa GRUB ei toimi sekä vanhasta
tottumuksesta. Joka tapauksessa, Gentoo toimii molemmilla ja tässä tarkastellaan
LILOa.
LILOn asennus on näppärää, ei tarvitse kuin käskyttää emergeä.
Koodilistaus 3.1: LILOn asennus |
# emerge --usepkg lilo
|
LILOn asetusten teko
LILOn asetuksia varten luodaan tiedosto /etc/lilo.conf.
Käynnistä suosikkieditorisi (käsikirjassa käytetään nanoa)
Koodilistaus 3.2: /etc/lilo.confin luonti |
# nano -w /etc/lilo.conf
|
Joitain kohtia aiemmin otettiin ylös ytimen nimi.
Seuraavassa käytetään nimeä kernel-2.6.11-gentoo-r3 ja aiemmin
kuvailtua osiointimallia.
Esimerkissä on kaksi kohtaa:
-
käsin käännetyille ytimille
-
genkernelillä käännetyille ytimille.
Muista varmistaa tiedostonimien oikeellisuus oman järjestelmäsi mukaan.
Huomaa:
Jos juuren tiedostojärjestelmä on JFS, pitää kernel-riville lisätä
” ro”, sillä JFS:n pitää suorittaa loki lävitse ennen kirjoitussuojaamattoman
tilan liitosta.
|
Koodilistaus 3.3: /etc/lilo.conf-esimerkki |
boot=/dev/hda
prompt
timeout=50
default=gentoo
image=/boot/kernel-2.6.11-gentoo-r3
label=gentoo
read-only
root=/dev/hda3
image=/boot/kernel-2.4.26-r9
label=gentoo
read-only
root=/dev/ram0
append="init=/linuxrc real_root=/dev/hda3 udev"
initrd=/boot/initrd-2.4.26-r9
other=/dev/hda6
label=windows
|
Huomaa:
Jos käytössä on jokin muu osiointi tai ydin, niin esimerkit korvataan niillä.
|
Jos ytimelle pitää antaa muita parametrejä, ne lisätään
append-lausekkeella. Esimerkiksi framebufferin asetus
vga annetaan seuraavasti:
Koodilistaus 3.4: Parametrien lisäys framebufferilla |
image=/boot/kernel-2.6.11-gentoo-r3
label=gentoo
read-only
root=/dev/hda3
video=vesafb:mtrr,ywrap,1024x768-32@85
|
Jos käytössä on ytimen versio 2.6.7 tai sitä uudempi, ja olet asettanut
kovalevyysi jumpperin rajoittamaan kokoa koska BIOSisi ei ymmärrä suuria
kovalevyjä, merkkaa myös vastaavalle kovalevylaitteelle ydinasetus
hdx=stroke.
genkernelillä käännetyt ytimet käyttävät samoja käynnistysparametreja kuin
asennus-CD:kin. Esimerkiksi SCSI-laitteet käynnistetään lisäämällä doscsi
ydinparametreihin.
Seuraavaksi tallenna tiedosto ja poistu editorista. Lilon asennus viimeistellään
komennolla /sbin/lilo. Se tallentaa LILOn asetukset järjestelmään
(eli kopioi lataimen levylle). Muista että /sbin/lilo pitää ajaa
joka kerta kun uusi ydin asennetaan.
Koodilistaus 3.5: LILOn asennuksen viimeistely |
# /sbin/lilo
|
Huomaa:
Tästä lähin kun asennat uuden kernelin, ei tarvitse enää kopioida tiedostoja
käynnistyshakemistoon käsin. Kernelin käännön jälkeen ne voi asentaa
komennolla make install, joka huolehtii tiedostojen kopioinnista ja
lilon asetuksista.
|
Seuraavaksi voidaan jatkaa uudelleenkäynnistyksellä.
10.d. Järjestelmän uudelleenkäynnistys
Poistu chroot-ympäristöstä ja irrota osioliitokset. Sitten voit kirjoittaa sen
viimeisen taikasanan: reboot.
Koodilistaus 4.1: chrootista poistuminen, osioiden irrotus ja uudelleenkäynnistys |
cdimage ~# exit
cdimage ~# umount /mnt/gentoo/boot /mnt/gentoo/proc /mnt/gentoo
cdimage ~# reboot
|
Muista tietenkin ottaa käynnistyvä cd pois asemasta, että käynnistys tapahtuisi
uuteen järjestelmään cd:n asemesta.
Uudelleenkäynnistyksen jälkeen voitkin viimeistellä Gentoon asennuksesi.
[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
Tämän sivun sisältö ja suomennos kuuluvat
Creative Commons - Nimi mainittava-Sama lisenssi 2.5 -lisenssin alle.
Sivun sisältöä koskee myös
Gentoo Name and
Logo Usage Guidelines.
|