Kiistö:
Tämä käsikirja on vanhentunut eikä sitä enää ylläpidetä.
|
[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
7. Ytimen asetusten tekeminen
Sisällysluettelo:
7.a. Aikavyöhyke
Ensimmäisenä pitää varmistaa, että järjestelmä tietää millä aikavyöhykkeellä
se sijaitsee. Aikavyöhykelistausta voi katsella hakemistosta
/usr/share/zoneinfo. Sopiva aikavyöhyke asetetaan symboliseksi
linkiksi /etc/localtime komennolla ln:
Koodilistaus 1.1: Aikavyöhykkeen asettaminen |
# ls /usr/share/zoneinfo
# ln -sf /usr/share/zoneinfo/Europe/Helsinki /etc/localtime
|
7.b. Lähdekoodin asennus
Ytimen valinta
Kaikki distrot rakennetaan Linuxin ytimen(kernelin) ympärille. Ydin on
laitteiston ja ohjelmiston välinen rajapinta. Gentoossa on mukana useita
ydinvaihtoehtoja, täysimittainen listaus näistä on Gentoo Kernel Guidessa.
X86-järjestelmien keskeisin tuettu ydin on
gentoo-sources. Tämä sisältää Linuxin viralliset lähteet, sekä
joitain turvallisuus-, stabiilisuus-, yhteensopivuus ja virhekorjauspäivityksiä.
Vaihtoehtoisesti voi käyttää tavallisia, muokkaamattomia ytimen lähteitä
vanilla-sources-paketista.
Molemmat näistä ytimistä ovat 2.6-versioperhettä, jos tarvitaan 2.4-sarjaa,
se pitää hakea Internetistä erikseen, sillä asennus-CD:iltä sitä ei löydy.
Valittu ytimen lähdekoodi asennetaan komennolla emerge.
Koodilistaus 2.1: Ytimen lähdekoodin asennus |
# emerge gentoo-sources
|
Hakemistossa /usr/src pitäisi olla ytimen lähdekoodiin osoittava
symbolinen linkki linux:
Koodilistaus 2.2: Ytimen linkin tarkastelu |
# ls -l /usr/src/linux
lrwxrwxrwx 1 root root 12. loka 13 11:04 /usr/src/linux ->
linux-2.6.11-gentoo-r3
|
Jos näin ei ole (vaan linkki osoittaa vaikkapa väärään ytimeen), asia kannattaa
korjata ennen jatkamista (linux-2.6.11:hän on tässä vain esimerkki, version
tulee tietenkin vastata asennettua):
Koodilistaus 2.3: Ytimen lähdekoodin symbolisen linkin korjaaminen |
# rm /usr/src/linux
# cd /usr/src
# ln -s linux-2.6.11-gentoo-r3 linux
|
Nyt voidaan säätää ja asentaa ydin. Komennolla genkernel saadaan
aikaan sellainen yleisluontoinen ydin jota asennus-CD:lläkin käytetään. Selitämme
ensin kuitenkin ytimen asennuksen käsipelillä.
Jos haluat asentaa ytimen käsin, jatka kohtaan Oletus: Asetusten teko käsin.
Jos taas käytät genkerneliä, lue
Vaihtoehto: genkernelin käyttö.
7.c. Oletus: Asetusten teko käsin
Johdanto
Ytimen asennusta pidetään usein vaikeimpana asiana mihin Linuxin käyttäjä
joutuu. Asia ei kuitenkaan aivan näin ole. Huomannet itsekin muutaman ytimen
kääntämisen jälkeen, ettei se edes ollut vaikeaakaan ;)
Yksi asia täytyy kuitenkin muistaa: asennettaessa
ydintä käsin täytyy tietää
järjestelmän kokoonpano tarkkaan. Suuren osan tiedoista saa selville
tarkastelemalla tiedostoa /proc/pci (tähän tarkoitetun komennon
lspci:n löytää asentamalla paketin pci-utils komennolla
emerge pci-utils). Lspci:n saattaa voida suorittaa myös suoraan
chrootin ulkopuolelta asennus-cd:ltä. Myös lsmodin voi ajaa nähdäkseen
mitä moduuleita asennus-CD on päättänyt käyttää (se tarjonnee hyvän vihjeen
siitä mitä kannattaa valita).
Seuraavaksi siirrytään ytimen lähdekoodin hakemistoon suorittamaan komentoa
make menuconfig. Näin saadaan käyttöön ncurses-pohjainen asetusvalikko.
Koodilistaus 3.1: Menuconfigin käynnistys |
# cd /usr/src/linux
# make menuconfig
|
Vastaantulevassa valikossa on useita asetuskategorioita. Ensin tarkistamme
asetukset jotka täytyy kääntää päälle (tai muuten Gentoo ei toimi ollenkaan,
ainakaan ilman lisäsäätämistä).
Tarvittavien asetusten kääntäminen päälle
Varmista että käytössä on oikea prosessorityyppi ja aliarkkitehtuuri:
Koodilistaus 3.2: Prosessorityypin valinta |
Processor type and features --->
Subarchitecture Type (PC-compatible) --->
(Athlon/Duron/K7) Processor family
|
Valikosta File Systems valitaan tuki käytettäville
tiedostojärjestelmille. Älä tee niistä moduuleja tai Gentoo ei pysty
liittämään osioitasi.
Valitse myös Virtual memory ja /proc
file system.
Älä valitse kohtaa /dev file system:
Koodilistaus 3.3: Tarpeellisten tiedostojärjestelmien valinta |
General setup --->
[*] Support for hot-pluggable devices
File systems --->
Pseudo Filesystems --->
<*> /proc file system support
< > /dev file system support (OBSOLETE)
<*> Virtual memory file system support (former shm fs)
<*> Reiserfs support
<*> Ext3 journalling file system support
<*> JFS filesystem support
<*> Second extended fs support
<*> XFS filesystem support
|
Muista lisätä DMA-asetukset asemillesi:
Koodilistaus 3.4: Activating DMA |
Device Drivers --->
ATA/ATAPI/MFM/RLL support --->
[*] Generic PCI bus-master DMA support
[*] Use PCI DMA by default when available
|
Järjestelmissä, jotka yhdistävät nettiin PPPoE:llä tai modeemilla, tarvitaan
seuraavia asetuksia:
Koodilistaus 3.5: PPPoE:lle tarvittavien ajurien valinta |
Device Drivers --->
Networking support --->
<*> PPP (point-to-point protocol) support
<*> PPP support for async serial ports
<*> PPP support for sync tty ports
|
Pakkausasetuksista ei ole haittaa, vaikkei niitä kyllä tarvitakkaan. Myöskään
PPP over Ethernet ei ole erityisen tarpeellinen, sitä käyttää vain
rp-pppoe asettaessaan ytimen PPPoE-tukea.
Jos sinulla on verkkokortti, muista ottaa sen ajurit mukaan ytimeen.
Jos käytössä on uusi HyperThreadingiä tukeva Intelin prosessori tai useamman
prosessorin järjestelmä Symmetric multi-processing support on tärkeä asetus:
Koodilistaus 3.6: SMP:n aktivointi |
Processor type and features --->
<*> Symmetric multi-processing support
|
Jos käytät USB-syötelaitteita (kuten USB-näppistä tai -hiirtä), muista
lisätä nekin mukaan:
Koodilistaus 3.7: USB-tuen aktivointi |
Device Drivers --->
USB Support --->
<*> USB Human Interface Device (full HID) support
[*] HID input layer support
|
Jos läppäriin tarvitse PCMCIA-tuen, se kannattaa kääntää mukaan ytimeen.
Allaolevien asetusten lisäksi pitää valitatuki sille PCMCIA-asetukselle,
mikä järjestelmästä löytyy (samasta valikosta).
Koodilistaus 3.8: PCMCIA-tuen aktivointi |
Bus options (PCI, PCMCIA, EISA, MCA, ISA) --->
PCCARD (PCMCIA/CardBus) support --->
<*> PCCard (PCMCIA/CardBus) support
<*> 16-bit PCMCIA support
[*] 32-bit CardBus support
--- PC-card bridges
<*> CardBus yenta-compatible bridge support (NEW)
<*> Cirrus PD6729 compatible bridge support (NEW)
<*> i82092 compatible bridge support (NEW)
<*> Databook TCIC host bridge support (NEW)
|
Käännös ja asennus
Nyt kun ytimen asetukset on kasassa voidaan kääntää ja asentaa se. Poistu
asetusohjelmasta ja asenna se:
Koodilistaus 3.9: Ytimen kääntäminen |
# make && make modules_install
|
Ytimen käännyttyä kopioi se hakemistoon /boot.
Seuraavissa esimerkeissä käytetään asetettua ja käännettyä ydintä
gentoo-sources-2.6.11-r3:
Koodilistaus 3.10: Ytimen asennus |
# cp arch/i386/boot/bzImage /boot/kernel-2.6.11-gentoo-r3
|
Varmuuden varaksi kannattaa myös ottaa talteen ytimen asetukset hakemistoon
/boot:
Koodilistaus 3.11: Ytimen asetusten varmuuskopiointi |
# cp .config /boot/config-2.6.11-gentoo-r3
|
7.d. Vaihtoehto: genkernelin käyttö
Olet siis valinnut käyttäväsi genkernel-skriptiä ytimen asentamiseen.
Nyt kun ytimen lähdekoodi on asennettu, voidaan ydin kääntää automaattisesti
genkernel-skriptillä.
genkernel tekee ytimestä lähes identtisen asennus-CD:n ytimen kanssa.
Tästä seuraa että genkernelillä tehdyt ytimet tunnistavat laitteiston
käynnistyksessä kuten asennus-CD:kin. Koska genkerneliä käytettäessä ei tarvitse
tehdä asetuksia käsin, se sopii niille käyttäjille jotka eivät usko pitävänsä
ytimen oma-aloitteisesta kääntämisestä.
Ensin asennetaan genkernel ebuildista:
Koodilistaus 4.1: Genkernelin asennus |
# emerge genkernel
|
Seuraavaksi kopioidaan ytimen asetukset asennus-CD:ltä genkernelin haluamaan
paikkaan:
Koodilistaus 4.2: asennus-CD:n ydinasetusten kopiointi |
# zcat /proc/config.gz > /usr/share/genkernel/x86/kernel-config-2.6
|
Sitten käännetään ydin komennolla genkernel --udev all.
Huomaa, että koska
genkernel kääntää ytimen, jolla lähes kaikki laitteisto toimisi, siinä
kestää taas jokunen tovi.
Jollei käynnistysosiosi käytä ext2- tai ext3-tiedostojärjestelmää, käytä
komentoa genkernel --menuconfig all sopivan tiedostojärjestelmän
tuen lisäämiseksi kerneliin mukaan (ei siis moduuliksi).
EVMS2:n tai LVM2:n käyttäjät halunnevat lisätä valitsimiin
--evms2 tai --lvm2.
Koodilistaus 4.3: genkernelin käyttäminen |
# genkernel --udev all
|
genkernelin lopetettua on käytössä ydin täydehköllä moduulivalikoimalla
ja initial root disk (initrd). Tätä ydintä ja initrd:tä
käytetään käynnistyslataimen asettamiseksi myöhemmin. Muista ottaa ylös
ytimen ja initrd:n nimet, niitä tarvitaan käynnistyslataimen asetuksissa.
Initrd suorittaa käynnistyksen jälkeen laitteiston tunnistuksen (kuten
asennus-CD:lläkin. Sen jälkeen varsinainen järjestelmä käynnistyy.
Koodilistaus 4.4: Ytimen ja initrd:n nimen tarkastus |
# ls /boot/kernel* /boot/initrd*
|
Järjestelmän saa vielä enemmän asennus-CD:n kaltaiseksi, jos asentaa
coldplugin Gentoon asennuksen jälkeen. Siinä missä initrd tunnistaa
raudan joka tarvitaan järjestelmän käynnistyksessä, coldplug tunnistaa
kaiken muun. Coldplug sisältyy myös Package CD:n paketteihin.
Koodilistaus 4.5: coldplugin asennus |
# emerge -k coldplug
# rc-update add coldplug default
|
7.e. Ytimen moduulien asetukset
Moduulien säätäminen
Automaattisesti latautuvat moduulit pitää listata tiedostoon
/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6 (tai kernel-2.4).
Moduuleille voi myös antaa parametrejä.
Kaikki saatavilla olevat moduulit saa selville vaikkapa seuraavalla
find-komennolla. Muista korvata <ytimen versio> ytimesi versiolla.
Koodilistaus 5.1: Moduulien hakeminen |
# find /lib/modules/<ytimen versio>/ -type f -iname '*.o' -or -iname '*.ko'
|
Jos vaikka ladattaisiin automaattisesti 3c58x.o, se lisättäisiin
tiedostoon
kernel-2.6 (tai kernel-2.4).
Koodilistaus 5.2: /etc/modules.autoload.d/kernel-2.6:n muokkaus |
# nano -w /etc/modules.autoload.d/kernel-2.6
|
Koodilistaus 5.3: /etc/modules.autoload.d/kernel-2.6 |
3c59x
|
Seuraavaksi asennetaan järjestelmä.
[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
Tämän sivun sisältö ja suomennos kuuluvat
Creative Commons - Nimi mainittava-Sama lisenssi 2.5 -lisenssin alle.
Sivun sisältöä koskee myös
Gentoo Name and
Logo Usage Guidelines.
|