[ << ] [ < ] [ Etusivu ] [ > ] [ >> ]

8. Järjestelmän asetusten tekeminen

• Tiedostojärjestelmän tiedot
• Verkkoasetuksia
• Järjestelmän tiedot

8.a. Tiedostojärjestelmän tiedot

Mikä on fstab?

Linuxissa tieto kaikista osioista on tiedostossa /etc/fstab. Tiedosto sisältää osioiden liitospisteet (sijainnin tiedostojärjestelmässä), liitosasetukset (erityisasetukset) ja liitostavan (automaattisesti, käyttäjien toimesta jne.).

/etc/fstabin luonti

Tiedoston /etc/fstab tiedoilla on oma syntaksinsa. Jokaisella rivillä on kuusi tyhjeiden (välilyöntien tai tabien) erottamaa kenttää. Jokaisella kentällä on merkityksensä:

• Ensimmäisessä kentässä on osion kuvaus (laitetiedoston hakemistopolku).
• Toisessa kentässä on liitospiste johon osio liitetään.
• Kolmannessa kentässä on osion tiedostojärjestelmä.
• Neljännessä kentässä on liitosasetukset joita mount käyttää liittäessään osion. Koska jokaisella tiedostojärjestelmällä on omat liitosasetuksensa kannattanee tutustua mountin man-sivuun (man mount) täyttä listausta varten. Useammat asetukset erotetaan pilkuin.
• Viidettä kenttää käyttää dump tarkastaakseen pitääkö osio dumpata. Yleensä se kannattaa jättää nollaksi (0).
• Kuudetta kenttää käyttää fsck selvittääkseen pitääkö tiedostojärjestelmä tarkistaa odottamattoman sammutuksen jälkeen. Juuren tiedostojärjestelmässä kannattaa käyttää arvoa 1 ja muilla arvoa 2 (tai 0 järjestelmissä joissa tarkistukset eivät ole tarpeen).

Gentoon oletusarvoinen /etc/fstab ei ole toimiva vaan esimerkki: käytä nanoa (tai suosikkieditoriasi) /etc/fstabin luomiseen.

# nano -w /etc/fstab

Tarkastelkaamme esimerkkinä /boot-osion asetuksia. Jollei järjestelmässäsi ole osiota /boot (esimerkiksi Apple PPC on tällainen), älä kopioi asetuksia esimerkistä sellaisenaan.

Oletusarvoisessa x86-osiointimallissamme ext2-tiedostojärjestelmä /boot liittyi osioon /dev/hda1. Tämä järjestelmä pitää tarkistaa käynnistyksen yhteydessä, joten kirjoitamme seuraavaa:

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults        1 2

Jotkin käyttäjät eivät turvallisuussyistä halua osion kiinnittyvän tiedostojärjestelmään käynnistyksessä, tämän saa vaihtamalla defaultsin noautoksi; tällöin /boot pitää tietenkin erikseen liittää aina käytettäessä.

Suorituskyvyn parantamiseksi useimmat halunnevat käyttää noatime-asetusta. Se nopeuttaa järjestelmää, koska käsittelyaikoja ei tallenneta (niitä ei yleensä tarvita kuitenkaan):

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults,noatime    1 2

Samalla tavalla jatkamalla saamme aikaan kolme riviä (osioille /boot ja / sekä sivutusosiolle):

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults,noatime    1 2
/dev/hda2   none      swap    sw                0 0
/dev/hda3   /         ext3    noatime           0 1

Lopuksi lisätään säännöt hakemistolle /proc, tiedostojärjestelmälle tmpfs (pakollisia) ja cd-asemille (sekä muille vastaaville tietenkin):

/dev/hda1   /boot     ext2    defaults,noatime    1 2
/dev/hda2   none      swap    sw                0 0
/dev/hda3   /         ext3    noatime           0 1

none        /proc     proc    defaults          0 0
none        /dev/shm  tmpfs   defaults          0 0

/dev/cdroms/cdrom0    /mnt/cdrom    auto      noauto,user    0 0

Asetuksella auto komento mount yrittää arvata tiedostojärjestelmän (mikä on hyödyllistä siirrettäville muisteille koska niissä olevat tiedostojärjestelmät vaihtelevat). Asetus user antaa käyttäjän liittää CD:itä tiedostojärjestelmään myös.

Ylläolevan esimerkin mukaan voit nyt luoda /etc/fstabin. SPARCin käyttäjien kannattaa lisätä seuraavakin rivi /etc/fstab:iin:

none        /proc/openprom  openpromfs    defaults      0 0

Tarkista /etc/fstab vielä kerran, tallenna ja lopeta muokkaus.

8.b. Verkkoasetuksia

Isäntänimi, domainnimi jne.

Käyttäjillä on mahdollisuus tietokoneidensa nimeämiseen. Tämän pitäisi olla helppoa, mutta monilla tuntuu olevan ongelmia kunnollisen nimen löytämisessä. Asioiden nopeuttamiseksi kerrottakoon että nimeä voi vaihtaa milloin tahansa. Tässä kutsutaan järjestelmää tuxiksi ja domainia kotiverkoksi.

Ensin asetetaan koneen nimi:

# nano -w /etc/conf.d/hostname

(HOSTNAMEksi asetetaan koneen nimi)
HOSTNAME="tux"

Sitten domainnimi:

# nano -w /etc/conf.d/domainname

(DNSDOMAINiksi asetetaan domainnimi)
DNSDOMAIN="kotiverkko"

Jos käytössä on NIS-domain (jollet tiedä mikä se on et varmaankaan käytä sellaista) sekin pitää määrittää:

# nano -w /etc/conf.d/domainname

(NISDOMAINiksi asetetaan NIS-domainnimi)
NISDOMAIN="oma-nisdomain"

Verkon asetus

Ennen kuin keksit, että ”tämähän on jo tehty aiemminkin”, muista, että alussa tehty verkon asettaminen oli vain asennusjärjestelmää varten. Nyt määritellään verkon asetukset pysyvälle Gentoo-järjestelmälle.

Tiedostosta /etc/conf.d/net löytyvät kaikki verkkoasetukset. Syntaksi lienee itsestäänselvä, joskaan ei kovin ilmeinen, jollei ole asentanut verkkoyhteyksiä käsin. Tässä selitetään kuitenkin kaikki tarkkaan. Kommentoitu esimerkki asetusvaihtoehdoista on tiedostossa /etc/conf.d/net.example.

DHCP:tä käytetään oletusarvoisesti, eikä sen säätämiseen tarvita muita asetuksia.

Jos tarvitaan erikoisia DHCP-asetuksia tai DHCP ei ole käytössä, pitää muokata tiedostoa /etc/conf.d/net editorilla (tässä käytetään nanoa):

# nano -w /etc/conf.d/net

Tiedoston pitäisi olla seuraavanlainen:

# This blank configuration will automatically use DHCP for any net.*
# scripts in /etc/init.d.  To create a more complete configuration,
# please review /etc/conf.d/net.example and save your configuration
# in /etc/conf.d/net (this file :]!).
# (suomeksi:)
# Tämä tyhjä asetustiedosto asettaa /etc/init.d:n skriptit
# käyttämään DHCP:tä. Täydemmät asetukset löytää tiedostosta
# /etc/conf.d/net.example, tarkista ne ja tallenna /etc/conf.d/netiksi
# (tämän tiedoston päälle :]!).

Jos IP-osoite, verkon peite ja gateway syötetään käsin, pitää asettaa sekä config_eth0 että routes_eth0:

config_eth0=( "192.168.0.2 netmask 255.255.255.0 brd 192.168.0.255" )
routes_eth0=( "default gw 192.168.0.1" )

DHCP-asetuksia varten pitää säätää config_eth0 ja dhcp_eth0:

config_eth0=( "dhcp" )
dhcp_eth0="nodns nontp nonis"

Tiedostossa /etc/conf.d/net.example on kaikki käytettävät asetukset.

Jos käytössä on useita rajapintoja, samat askeleet tehdään erikseen muuttujille config_eth1, config_eth2 jne.

Sitten tallennetaan asetukset ja poistutaan.

Verkon yhdistäminen käynnistyksessä

Verkorajapintojen ylösnostoon käynnistyksen yhteydessä tarvitsee lisätä sopiva palvelu default-runlevelille. Jos käytössä on PCMCIA-rajapintoja tätä ei kannata tehdä, sillä PCMCIA:n initskripti hoitaa asiat itse.

# rc-update add net.eth0 default

Jos käytössä on useampia verkkorajapintoja niille tarvitaan vastaavat käynnistysskriptit net.eth1, net.eth2 jne. Nämä voi luoda ovelasti ln-komennolla:

# cd /etc/init.d
# ln -s net.eth0 net.eth1
# rc-update add net.eth1 default

Verkkoasetusten selvittäminen

Seuraavaksi Linuxille pitää kertoa verkon asetuksista. Tiedostossa /etc/hosts määritellään isäntänimien yhteyksiä IP-osoitteisiin niitä laitteita varten joita nimipalvelin ei tunne. Ainakin käytettävä kone pitää lisätä tiedostoon. Sinne voi myös lisätä muut saman verkon koneet, joiden tietoja ei haeta DNS-palvelimelta.

# nano -w /etc/hosts

127.0.0.1     tux.kotiverkko tux localhost
192.168.0.5   lassi.kotiverkko lassi
192.168.0.6   leevi.kotiverkko leevi

Tallenna tiedosto ja poistu editorista.

Jollei järjestelmässä ole PCMCIA:ta, voidaan jatkaa Järjestelmän tietoihin. Seuraavassa osiossa kerrotaan PCMCIA:n asennukesesta.

Valinnainen: PCMCIA toimintakuntoon

PCMCIA:lle pitää ensin asentaa paketti pcmcia-cs. Tämä koskee myös 2.6-ytimen käyttäjiä, vaikkeivät he välttämättä tulekaan lopulta käyttämään tämän paketin ajureita. Asennettaessa tarvitaan asetusta USE="-X" ettei xorg-x11 vielä lähde asentumaan:

# USE="-X" emerge pcmcia-cs

pcmcia-cs:n asennuttua pcmcia pitää lisätä default-runlevelille:

# rc-update add pcmcia default

8.c. Järjestelmän tiedot

Pääkäyttäjän salasana

Rootin salasana asetetaan kirjoittamalla:

# passwd

Jos pääkäyttäjän tarvitsee kirjautua sisään sarjakonsolilta, lisätään tts/0 tiedostoon /etc/securetty:

# echo "tts/0" >> /etc/securetty

Järjestelmän tiedot

Gentoossa yleiset järjestelmäasetukset sijaitsevat tiedostossa /etc/rc.conf. Avaa se ja nautiskele tehokkaasta kommentoinnista :)

# nano -w /etc/rc.conf

Kuten voidaan huomata, tiedosto on hyvin kommentoitu asetusten tekoa varten. Ole tarkkana KEYMAP-asetuksen kanssa, sillä väärällä KEYMAPilla näppäimistön painelu antaa vääriä lopputuloksia.

Jos järjestelmän kello ei ole UTC-ajassa, pitää CLOCK="local" lisätä rc.confiin, muuten aika saattaa mennä väärin.

Kun /etc/rc.confin asetukset on tehty, tallenna ja lopeta.

Jollei käytössä ole IBM PPC64-järjestelmä, jatka järjestelmävehkeiden asennukseen.

Konsolin asetukset

Jos gentoota käytetään IBM PPC64:llä, /etc/inittabista pitää poistaa hvc-rivin kommentointi jotta virtuaalikonsoli spawnaa oikein kirjautumiskehotteen.

hvc0:12345:respawn:/sbin/agetty -L 9600 hvc0
hvsi:12345:respawn:/sbin/agetty -L 19200 hvsi0

Muista myös tarkistaa että sopiva konsoli on tiedostossa /etc/securetty.

Sitten voidaan jatkaa Järjestelmätyökalujen asentamiseen.

[ << ] [ < ] [ Etusivu ] [ > ] [ >> ]

Tämän sivun sisältö ja suomennos kuuluvat Creative Commons - Nimi mainittava-Sama lisenssi 2.5 -lisenssin alle. Sivun sisältöä koskee myös Gentoo Name and Logo Usage Guidelines.