Gentoo Logo

[ << ] [ < ] [ Etusivu ] [ > ] [ >> ]


3. Verkon asetusten tekeminen

Sisällysluettelo:

3.a. Tarvitaanko verkkoa?

Missä tapauksessa pärjää ilman?

Normaalisti asennus-CD:ltä tai asentimella asennettaessa ei tarvitse verkkoyhteyttä. On kuitenkin joitain tapauksia, joissa Internet-yhteys on hyvä olla:

  • stage3-tiedostot, jotka ovat asennus-CD:llä eivät toimi ja täytyy noutaa oikeampi stage3-tiedosto verkosta
  • stage3, jonka asennin tekee ei sovi arkkitehtuurille, ja täytyy noutaa oikea stage3 verkosta
  • täytyy asentaa erityisiä verkkosovelluksia, joita ilman ei pääse nettiin, eikä asennus-CD:llä ei ole sopivia lähteitä (siten, että Internetiin kuitenkin pääsee asennus-CD:n avulla)
  • tarvitaan etäavustusta asennuksen aikana (joki SSH:n läpi tai irkitse).

Tarvitseeko verkkoyhteyttä?

Stage3:n sopivuuden omalle laitteistolle voi tarkastaa katselemalla hakemistosta /mnt/cdrom/stages/ josko siellä olisi sopivaa tiedostoa. Jollei, voi yrittää lähintä yhteensopivaa arkkitehtuuria.

X86-Asentimen tekemä stage3 on i686-arkkitehtuurille optimoitu ja käyttää NPTL:ää. AMD64-asentimen stage3 on optimoitu amd64:llä ja käyttää NPTL:ää.

Toisaalta jollei optimoitua stage3:a löydy, ja halutaan kuitenkin asentaa sellainen, pitää sekin hakea verkosta asennuksessa.

Siis, jollet tarvitse verkkoyhteyttä, sivuuta loppuosa tästä kappaleesta ja mene valmistelemaan kovalevyjäsi. Muutoin jatka verkkoasetustan kanssa alla.

3.b. Automaattinen verkontunnistus

Jospa se toimisi itsestään?

Jos järjestelmäsi on kytketty Ethernetillä verkkoon, jossa on DHCP-palvelin, verkkoasetuksesi on todennäköisesti jo tunnistettu valmiiksi. Tässä tapauksessa pystyt jo hyödyntämään asennus-CD:n verkkoa käyttäviä ohjelmia kuten ssh:ta, scp:tä, pingiä, irssiä, wgetiä ja linksiä, sekä monia muitakin.

Jos verkkoasetukset ovat valmiina, /sbin/ifconfig-komennon pitäisi kertoa käytössä olevista verkkorajapinnoista kuten lo:sta ja eth0:sta:

Koodilistaus 2.1: /sbin/ifconfig toimivassa ympäristössä

# /sbin/ifconfig
(...)
eth0      Link encap:Ethernet  HWaddr 00:50:BA:8F:61:7A
          inet addr:192.168.0.2  Bcast:192.168.0.255  Mask:255.255.255.0
          inet6 addr: fe80::50:ba8f:617a/10 Scope:Link
          UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:1498792 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:1284980 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:1984 txqueuelen:100
          RX bytes:485691215 (463.1 Mb)  TX bytes:123951388 (118.2 Mb)
          Interrupt:11 Base address:0xe800

Verkkoyhteyden testaaminen

Kannattanee aloittaa pingaamalla palveluntarjoajan nimipalvelinta (osoitteen löydät tiedostosta /etc/resolv.conf) ja sitten jotain satunnaista webbisivustoa. Tällä varmistetaan että verkkopaketit pääsevät Internetiin ja DNS-palvelin toimii moitteettomasti.

Koodilistaus 2.2: Tarkempaa verkon testausta

# ping -c 3 www.gentoo.org

Jos verkkoyhteytesi toimii, voit ohittaa loput tästä kappaleesta ja jatkaa matkaasi kovalevyjen valmisteluun. Jollei toimi, niin ei voi mitään; pitänee jatkaa säätämistä :)

Valinnainen: Välipalvelimien asetusten teko

Jos käytät välipalvelinta Internet-yhteydessäsi, sinun kannattanee laittaa sen asetukset kohdalleen asennuksen ajaksi. Välipalvelimen asetukset ovat erittäin yksinkertaisia säädettäviä: tarvitsee vain luoda ympäristömuuttuja, joka sisältää välipalvelimen asetukset.

Useimmissa tapauksissa välipalvelimen määritys onnistuu pelkkää palvelinnimeä käyttämällä. Esimerkiksi jos käyttäisimme palvelimen proxy.gentoo.org porttia 8080, määritys tapahtuisi näin:

Koodilistaus 2.3: Välipalvelinten määrittely

(Jos välipalvelin käsittelee HTTP-yhteyksiä)
# export http_proxy="http://proxy.gentoo.org:8080"
(Jos välipalvelin käsittelee FTP-yhteyksiä)
# export ftp_proxy="ftp://proxy.gentoo.org:8080"
(Jos välipalvelin käsittelee RSYNC-yhteyksiä)
# export RSYNC_PROXY="proxy.gentoo.org:8080"

Jos välipalvelin vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttämistä, voit antaa ne seuraavasti:

Koodilistaus 2.4: Käyttäjänimen ja salasanan lisääminen välipalvelinmuuttujaan

http://username:password@server

Jos esimerkiksi siis HTTP-välipalvelimellamme käytämme tunnusta pekka ja salasanaa f00b_r, sanomme:

Koodilistaus 2.5: Autentikoitu välipalvelin

# export http_proxy="http://pekka:f00b_r@proxy.gentoo.org:8080"

3.c. Verkon automaattiasetukset

Jollei verkkoyhteytesi toimi suoraan käynnistyksestä, jotkin asennusvälineet sisältävät net-setup-komennon (tavallisille ja langattomille verkkoyhteyksille), pppoe-setup-komennon (ADSL-korteille) tai pptp-toiminnon (PPTP-käyttäjille, vain x86-järjestelmissä).

Jos asennusvälineelläsi ei ole näitä työkaluja, eikä verkkosi vieläkään toimi, jatka Verkkoasetusten käsisäädöllä.

Oletus: net-setupin käyttö

Yksinkertaisin tapa asentaa verkkoyhteys, joka ei lähtenyt suoraan käynnistyksestä toimimaan, on käyttää net-setup-komentoa:

Koodilistaus 3.1: net-setupin ajaminen

# net-setup eth0

net-setup kysyy seuraavaksi kysymyksiä verkkoympäristöstäsi. Vastattuasi kaikkiin kysymyksiin sinulla pitäisi olla toimiva verkkoyhteys. Testaa yhteyden toimintaa aiemmin kuvatulla tavalla. Jos testit toimivat, onneksi olkoon! Olet valmis asentamaan Gentoon ja voit ohittaa loput kappaleesta jatkaen Kovalevyjen valmisteluun.

Jos verkkoyhteytesi ei vieläkään toimi, jatka Verkkoasetusten käsisäätöön.

Vaihtoehto: RP-PPPoE:n säätäminen

Jos internetyhteytesi käyttää PPPoE:tä, asennus-CD:illä (kaikilla niistä) on asioiden helpottamiseksi toiminto rp-pppoe. Komennolla pppoe-setup pystyt asettamaan yhteytesi. Adsl-setup kysyy sinulta ethernet-laitetiedostoa, joka on kiinni adsl-modeemissasi, sen käyttäjätunnusta ja salasanaa, DNS-palvelinten IP-osoitteita ja palomuuriasetuksia.

Koodilistaus 3.2: rp-pppoe:n käyttö

# pppoe-setup
# pppoe-start

Jos jokin menee pieleen, tarkista käyttämäsi käyttäjätunnus ja salasana tiedostosta /etc/ppp/pap-secrets tai /etc/ppp/chap-secrets, ja varmista että käyttämäsi ethernet-laite on oikea. Jos ethernet-laitetiedostoa ei ole, sinun tulee ladata sen tarvitsemat moduulit. Tähän ohjeet löydät Verkkoasetusten käsisäädöstä.

Jos kaikki toimii nyt, jatka kohti Kovalevyjen valmistelua.

Vaihtoehto: PPTP:n käyttö

Huomaa: PPTP on vain x86-alustoille.

Jos tarvitset PPTP-tuen, voit käyttää asennus-CD:iltä löytyvää pptpclientiä. Ensin täytyy kuitenkin tarkistaa asetukset. Muokkaa tiedosto /etc/ppp/pap-secrets tai /etc/ppp/chap-secrets sellaiseen muotoon että siinä on oikea käyttäjätunnus ja salasana:

Koodilistaus 3.3: /etc/ppp/chap-secretsin muokkaus

# nano -w /etc/ppp/chap-secrets

Tarvittaessa muokkaa tiedostoa /etc/ppp/options.pptp:

Koodilistaus 3.4: /etc/ppp/options.pptp:n muokkaus

# nano -w /etc/ppp/options.pptp

Sen jälkeen suorita komento pptp (niillä komennoilla, jotka eivät sisältyneet tiedostoon options.pptp) palvelimelle yhdistämiseksi:

Koodilistaus 3.5: Dial-in-palvelimeen yhdistäminen

# pptp <palvelimen ip>

Seuraavaksi jatka Kovalevyjä valmistellen.

3.d. Verkkoasetusten käsisäätö

Sopivien moduulien lataaminen

Käynnistyessään asennus-CD yrittää tunnistaa kaiken laitteistosi ja ladata sopivat ydinmoduulit (ajurit) niitä varten. Valtaosassa tapauksia se onnistunee hyvin, mutta toisinaan se saattaa jättää lataamatta tarvittuja ydinmoduuleja.

Net-setupin tai pppoe-setupin epäonnistuminen johtui todennäköisesti siitä, ettei verkkokorttiasi löydetty. Näin voi käydä jollei sopivaa ydinmoduulia ole ladattu.

Nähdäksesi mitä verkkokortin ajureita ydinmoduuleissa on, käytä ls:ää:

Koodilistaus 4.1: Moduulien etsiminen

# ls /lib/modules/`uname -r`/kernel/drivers/net

Jos näet sopivan ajurin verkkokortillesi, käytä modprobea sen lataamiseen:

Koodilistaus 4.2: Ydinmoduulin lataaminen modprobella

(Esimerkkinä käytämme pcnet32-moduulia)
# modprobe pcnet32

Tarkastaaksesi onko verkkokortti nyt toiminnassa, käytä ifconfigia. Toimiva verkkokortti näkyy tulosteessa jokseenkin tällaisena:

Koodilistaus 4.3: Onnistunut verkkokortin saatavuuden testaus

# ifconfig eth0
eth0      Link encap:Ethernet  HWaddr FE:FD:00:00:00:00
          BROADCAST NOARP MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:0 txqueuelen:0
          RX bytes:0 (0.0 b)  TX bytes:0 (0.0 b)

Jos törmäät seuraavaan virheilmoitukseen, verkkokorttia ei löydetty:

Koodilistaus 4.4: Epäonnistunut verkkokortin saatavuuden testaus

# ifconfig eth0
eth0: error fetching interface information: Device not found

Jos järjestelmässäsi on useampia verkkokortteja, ne nimetään eth0:ksi, eth1:ksi ja niin edelleen. Varmista tällöin että käsittelet sitä verkkokorttia jota on tarkoituskin; dokumentoinnin esimerkeissä käytämme kuitenkin säännöllisesti nimeä eth0.

Jos verkkokortti on nyt onnistuneesti löydetty, voit koettaa uudelleen net-setupia tai pppoe-setupia (jonka pitäisi nyt toimia). Tehokäyttäjille selvitämme kuitenkin verkkokortin käsin asentamisenloppuun asti.

Etene johonkin seuraavista osioista asentaaksesi verkkosi:

DHCP:n käyttö

DHCP:llä (Dynamic Host Configuration Protocol) pystyt automaattisesti selvittämään verkkosi asetustiedot (IP-osoitteen, verkon peitteen, broadcast-osoitteen, gatewayn, nimipalvelimet jne.). Tämä toimii vain, jos lähiverkossasi on DHCP-palvelin (tai palveluntarjoajallasi on DHCP-palvelu). dhcpcd-komennolla palautat tämän tiedon automaattisesti:

Koodilistaus 4.5: dhcpcd:n käyttö

# dhcpcd eth0
Jotkin verkkojen ylläpitäjät vaativat
DHCP-palvelimen tarjoaman palvelin- ja verkonimen käyttöä.
Tässä tapauksessa komento on:
# dhcpcd -HD eth0

Jos verkko nyt toimii (koeta pingittää jotain Internet-palvelinta, kuten Googlea), niin voit jatkaa asennusta kappaleesta Kovalevyjen valmistelu.

Langattoman verkon asetus

Huomaa: Iwconfig-komentoa löytyy vain x86-, amd64- ja ppc-asennus-CD:iltä. Muissa tapauksissa voit kuitenkin saada laajennukset toimimaan linux-wlan-ng-projektin ohjeilla.

Langattoman (802.11) verkkokortin käyttäjän saattaa olla tarpeellista tarkistaa langattoman asetukset ennen jatkamista. Komennolla iwconfig saat näkyviin nykyiset asetuksesi. Lopputulos voi näyttää vaikka tältä:

Koodilistaus 4.6: Langattoman asetuksien näyttäminen

# iwconfig eth0
eth0      IEEE 802.11-DS  ESSID:"GentooNode"
          Mode:Managed  Frequency:2.442GHz  Access Point: 00:09:5B:11:CC:F2
          Bit Rate:11Mb/s   Tx-Power=20 dBm   Sensitivity=0/65535
          Retry limit:16   RTS thr:off   Fragment thr:off
          Power Management:off
          Link Quality:25/10  Signal level:-51 dBm  Noise level:-102 dBm
          Rx invalid nwid:5901 Rx invalid crypt:0 Rx invalid frag:0 Tx
          excessive retries:237 Invalid misc:350282 Missed beacon:84

Huomaa: Joidenkin langattomien verkkokorttien laitenimi saattaa olla vaikkapa wlan0 tai ra0, eikä suinkaan eth0. Komento iwconfig paljastaa oikean laitenimen.

Useimpien käyttäjien tarvinnee tarkastella vain kahta asetusta, ESSID:tä (eli langattoman verkon nimeä) tai WEP-avainta. Jos ESSID ja Access Point -osoite ovat jo oikein etkä käytä WEP:iä, on langattomasi jo toimintakunnossa. ESSID:n muuttaminen tai WEP-avaimen lisääminen hoituu seuraavilla komennoilla:

Koodilistaus 4.7: ESSID:n muuttaminen ja WEP-avaimen lisäys

(Näin asetat ESSID:n GentooNoodiksi)
# iwconfig eth0 essid GentooNoodi

(Näin asetat WEP-avaimen)
# iwconfig eth0 key 1234123412341234abcd

(Näin asetat ASCII-avaimen, s:-etuliite on pakollinen)
# iwconfig eth0 key s:jokin-salasana

Komennolla iwconfig voi varmistaa langattomien asetusten toiminnallisuuden. Kun olet saanut langattoman yhteyden toimimaan, voit seurata seuraavan kappaleen (Verkkoterminologian ymmärtäminen) ohjeita saadaksesi sen käyttökuntoon tai käyttää komentoa net-setup kuten aiempana kuvattiin.

Verkkoterminologian ymmärtäminen

Huomaa: Jos tunnet IP-osoitteen, broadcastin, verkon peitteen ja nimipalvelimet, voit ohittaa tämän osion ja jatkaa ifconfigilla ja routella.

Kaiken edellä mainitun epäonnistuttua ei ole muuta mahdollisuutta kuin asettaa verkko käsin, mutta pelko pois! Se ei ole ollenkaan vaikeaa. Aiomme tosin selvittää perustietoutta verkoista, mikä auttaa asetusten tekemisessä. Luettuasi tämän toivottavasti tiedät mikä on gateway, mitä verkon peitteellä tehdään, miksi broadcast-osoite on olemassa ja mihin nimipalvelimia käytetään.

Verkkopalvelimet tunnistetaan IP-osoitteiden (Internet Protocol) perusteella. Tällaisen esitystapa on yleensä neljä lukua väliltä 0 - 255. Käytännössä osoite kuitenkin koostuu vain 32 bitistä (nollista ja ykkösistä). Tässä eräs esimerkki:

Koodilistaus 4.8: IP-osoitteen esimerkki

IP-osoite (desimaaleina):   192.168.0.2
IP-osoite (bitteinä):       11000000 10101000 00000000 00000010
                            -------- -------- -------- --------
                                 192      168       0        2

Kaikissa tavoitettavissa verkoissa jokaisen laitteen IP-osoite on ainutlaatuinen (ts. jokaiseen koneeseen, johon voi saada Internetissä yhteyden liittyy ainutlaatuinen IP-osoite). Paikallisverkon koneiden ja ulkoverkon koneiden erottamiseksi IP-osoitteessa on kaksi osaa: verkon osa ja isännän osa.

Erotuksen merkinnässä käytetään verkon peitettä: joukko ykkösiä, jota seuraa joukko nollia. Se osa osoitteesta, jonka voi yhdistää ykkösiin kuuluu verkko-osaan. Toinen osa on isännän. Kuten tavallista, verkon peitteen voi esittää IP-osoitteena.

Koodilistaus 4.9: Esimerkki verkon ja laitteen erottelusta

IP-osoite:         192      168      0         2
                 11000000 10101000 00000000 00000010
Verkon peite:    11111111 11111111 11111111 00000000
                   255      255     255        0
                 +--------------------------+--------+
                         Verkko              Isäntä

Eli tässä tapauksessa 192.168.0.14 olisi vielä samassa verkossa, mutta 192.168.1.2 ei olisi.

broadcast on IP-osoite, jossa verkko-osa on sama kuin isännällä, mutta laiteosa onkin pelkkiä ykkösiä. Verkon jokainen laite tarkkailee tätä osoitetta, ja se on tosiaan tarkoitettu tiedon kuuluttamiseen.

Koodilistaus 4.10: Broadcast-osoite

IP-osoite:     192      168      0         2
            11000000 10101000 00000000 00000010
Broadcast:  11000000 10101000 00000000 11111111
               192      168      0        255
           +--------------------------+--------+
                     Verkko             Isäntä

Pystyäksesi surfaamaan verkossa, sinun täytyy tietää, mikä laite jakaa Internet-yhteyksiä. Tätä laitetta kutsutaan gatewayksi. Koska gateway on tavallinen isäntä, on sillä myös IP-osoite, esimerkiksi 192.168.0.1.

Aiempana huomasimme, että jokaisella laitteella on IP-osoitteensa. Käyttääksesi nimiä (IP-osoitteiden asemesta) on paikannettava palvelu, joka osaa muuntaa nimet (tyyppiä dev.gentoo.org) IP-osoitteiksi (kuten 64.5.62.82). Tällaista toimintoa kutsutaan nimipalveluksi. Nimipalvelimien osoitteet Täytyy kirjoittaa /etc/resolv.conf-tiedostoon.

Joskus gatewayän sisältyy myös nimipalvelimen toiminnallisuus, muissa tapauksissa sinun on käytettävä palveluntarjoajasi antamia nimipalvelimia.

Siis, seuraavat asiat pitää olla tiedossa ennen jatkamista:

Verkkokäsite Esimerkki
Ip-osoitteesi 192.168.0.2
Verkon peite 255.255.255.0
Broadcast 192.168.0.255
Gateway 192.168.0.1
Nimipalvelimia 195.130.130.5, 195.130.130.133

Ifconfigin ja routen käyttö

Verkon asetusten tekemisessä on kolme kohtaa. Ensin täytyy asettaa oma IP-osoite komennolla ifconfig. Sitten käskyllä route määritetään gateway. Työ viimeistellään asettamalla nimipalvelimien IP-osoitteet tiedostoon /etc/resolv.conf.

IP-osoitteen asennuksessa tarvitaan itse osoitteen lisäksi myös broadcast-osoitetta ja verkon peitetettä. Korvaa seuraavissa komennoissa ${IP_ADDR} IP-osoitteellasi, ${BROADCAST} broadcast-osoitteella ja ${NETMASK} verkon peitteellä:

Koodilistaus 4.11: ifconfigin käyttö

# ifconfig eth0 ${IP_ADDR} broadcast ${BROADCAST} netmask ${NETMASK} up

Reitityksen asettamisessa käytetään route-komentoa. ${GATEWAY} korvataan gatewayn IP-osoitteella:

Koodilistaus 4.12: routen käyttö

# route add default gw ${GATEWAY}

Sitten avaat tiedoston /etc/resolv.conf suosikkieditorillasi (esimerkissä käytämme nanoa):

Koodilistaus 4.13: /etc/resolv.confin luonti

# nano -w /etc/resolv.conf

Syötä nyt nimipalvelimia tiedostoon seuraavan mallin mukaisesti. Muista tietenkin korvata ${NAMESERVER1} ja ${NAMESERVER2} sopivilla nimipalvelinten osoitteilla:

Koodilistaus 4.14: /etc/resolv.conf malli

nameserver ${NAMESERVER1}
nameserver ${NAMESERVER2}

Siinäpä se nyt sitten olisi. Nyt voit testata verkkoa pingaamalla jotain Internet-palvelinta (kuten Googlea). Jos tämä toimii, onneksi olkoon! Olet nyt valmis asentamaan Gentoon. Jatka matkaasi Kovalevyjen valmistamiseen.


[ << ] [ < ] [ Etusivu ] [ > ] [ >> ]


Tulostettava muoto

Näytä kaikki

Tämä sivu on viimeksi päivitetty 10. marraskuuta 2006

Tätä käännöstä ei enää ylläpidetä

Tiivistelmä: Verkkoasetukset on tehtävä, jos halutaan hakea ohjelmien tuoreimpien versioiden lähteet asennettaessa.

Sven Vermeulen
Tekijä

Daniel Robbins
Tekijä

Chris Houser
Tekijä

Jerry Alexandratos
Tekijä

Seemant Kulleen
Gentoon x86-kehittäjä

Tavis Ormandy
Gentoon alpha-kehittäjä

Aron Griffis
Gentoon alpha-kehittäjä

Brad House
Gentoon AMD64-kehittäjä

Guy Martin
Gentoon HPPA-kehittäjä

Pieter Van den Abeele
Gentoon PPC-kehittäjä

Joe Kallar
Gentoon SPARC-kehittäjä

John P. Davis
Toimittaja

Pierre-Henri Jondot
Toimittaja

Eric Stockbridge
Toimittaja

Rajiv Manglani
Toimittaja

Jungmin Seo
Toimittaja

Stoyan Zhekov
Toimittaja

Jared Hudson
Toimittaja

Colin Morey
Toimittaja

Jorge Paulo
Toimittaja

Carl Anderson
Toimittaja

Jon Portnoy
Toimittaja

Zack Gilburd
Toimittaja

Jack Morgan
Toimittaja

Benny Chuang
Toimittaja

Erwin
Toimittaja

Joshua Kinard
Toimittaja

Xavier Neys
Toimittaja

Grant Goodyear
Katselmoija

Gerald J. Normandin Jr.
Katselmoija

Donnie Berkholz
Katselmoija

Ken Nowack
Katselmoija

Lars Weiler
Kirjoittaja

Flammie Pirinen
Vastuullinen kääntäjä

Jouni Hätinen
Käännöksen laatutarkistaja

Donate to support our development efforts.

Copyright 2001-2014 Gentoo Foundation, Inc. Questions, Comments? Contact us.