[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
8. Järjestelmän asetusten tekeminen
Sisällysluettelo:
8.a. Tiedostojärjestelmän tiedot
Mikä on fstab?
Linuxissa tieto kaikista osioista on tiedostossa /etc/fstab.
Tiedosto sisältää osioiden liitospisteet (sijainnin tiedostojärjestelmässä),
liitosasetukset (erityisasetukset) ja liitostavan (automaattisesti, käyttäjien
toimesta jne.).
/etc/fstabin luonti
Tiedoston /etc/fstab tiedoilla on oma syntaksinsa. Jokaisella
rivillä on kuusi tyhjeiden (välilyöntien tai tabien) erottamaa kenttää.
Jokaisella kentällä on merkityksensä:
-
Ensimmäisessä kentässä on osion kuvaus (laitetiedoston hakemistopolku).
-
Toisessa kentässä on liitospiste johon osio liitetään.
-
Kolmannessa kentässä on osion tiedostojärjestelmä.
-
Neljännessä kentässä on liitosasetukset joita mount käyttää
liittäessään osion. Koska jokaisella tiedostojärjestelmällä on omat
liitosasetuksensa kannattanee tutustua mountin man-sivuun (man mount)
täyttä listausta varten. Useammat asetukset erotetaan pilkuin.
-
Viidettä kenttää käyttää dump tarkastaakseen pitääkö osio
dumpata. Yleensä se kannattaa jättää nollaksi (0).
-
Kuudetta kenttää käyttää fsck selvittääkseen pitääkö
tiedostojärjestelmä tarkistaa odottamattoman sammutuksen jälkeen.
Juuren tiedostojärjestelmässä kannattaa käyttää arvoa 1 ja muilla
arvoa 2 (tai 0 järjestelmissä joissa tarkistukset eivät ole
tarpeen).
Gentoon oletusarvoinen /etc/fstab ei ole toimiva vaan esimerkki:
käytä nanoa (tai suosikkieditoriasi) /etc/fstabin
luomiseen.
Koodilistaus 1.1: /etc/fstabin avaus |
# nano -w /etc/fstab
|
Tarkastelkaamme esimerkkinä /boot-osion asetuksia. Tämä on
vain esimerkki, älä kopioi asetuksia esimerkistä sellaisenaan.
Oletusarvoisessa AMD64-osioinnissa /boot on
yleensä /dev/sda1-osio
ext2-tiedostojärjestelmällä:
Koodilistaus 1.2: Esimerkki-/boot-osion rivi /etc/fstabissa |
/dev/sda1 /boot ext2 defaults 1 2
|
Jotkin käyttäjät eivät
turvallisuussyistä halua osion kiinnittyvän tiedostojärjestelmään
käynnistyksessä, tämän saa
vaihtamalla defaultsin noautoksi; tällöin /boot pitää tietenkin
erikseen liittää aina käytettäessä.
Lisää säännöt osiointisi mukaan, sekä CD-asemat ja muut joita käytät.
Käytä seuraavaa esimerkkiä oman /etc/fstabin pohjana:
Koodilistaus 1.3: /etc/fstab-esimerkki |
/dev/sda1 /boot ext2 defaults,noatime 1 2
/dev/sda2 none swap sw 0 0
/dev/sda3 / ext3 noatime 0 1
/dev/cdrom /mnt/cdrom auto noauto,user 0 0
proc /proc proc defaults 0 0
shm /dev/shm tmpfs nodev,nosuid,noexec 0 0
|
Asetuksella auto komento mount yrittää arvata tiedostojärjestelmän
(mikä on hyödyllistä siirrettäville muisteille koska niissä olevat
tiedostojärjestelmät vaihtelevat). Asetus user antaa käyttäjän
liittää CD:itä tiedostojärjestelmään myös.
Suorituskyvyn parantamiseksi monet käyttävät asetusta noatime, joka
poistaa käytösta tietueiden kosketusaikojen kirjauksen (sillä ne useimmiten ovat
turhia).
Tarkista /etc/fstab vielä kerran, tallenna ja lopeta muokkaus.
8.b. Verkkoasetuksia
Isäntänimi, domainnimi jne.
Käyttäjillä on mahdollisuus tietokoneidensa nimeämiseen. Tämän pitäisi
olla helppoa, mutta monilla tuntuu olevan ongelmia kunnollisen nimen
löytämisessä. Asioiden nopeuttamiseksi kerrottakoon että nimeä voi vaihtaa
milloin tahansa. Tässä kutsutaan järjestelmää tuxiksi ja domainia
kotiverkoksi.
Ensin asetetaan isäntänimi:
Koodilistaus 2.1: Verkkonimen asetus |
# nano -w /etc/conf.d/hostname
hostname="tux"
|
Sitten, jos tarvitaan domainnimi, se asetetaan tiedostossa
/etc/conf.d/net. Domainnimi tarvitaan vain jos ISP:n tai verkon
ylläpidon asetuksissa niin kerrotaan, tai jos käytössä on DNS muttei DHCP:tä.
DNS:stä ja domainnimistä ei tarvitse huolehtia jos käytössä on DHCP.
Koodilistaus 2.2: Domainnimen asetus |
# nano -w /etc/conf.d/net
dns_domain_lo="kotiverkko"
|
Huomaa:
Jollet valitse domainnimeä, alussa olevasta viestistä
”This is hostname.(none)” pääsee eroon muokkaamalla tiedostoa
+/etc/issue. Sieltä poistetaan merkit .\O.
|
Jos käytössä on NIS-domain (jollet tiedä mikä se on et varmaankaan käytä
sellaista) sekin pitää määrittää:
Koodilistaus 2.3: NIS-domainnimen asetus |
# nano -w /etc/conf.d/net
nis_domain_lo="my-nisdomain"
|
Huomaa:
Lisätietoja DNS- ja NIS-asetuksista saa tiedoston
/etc/conf.d/net.example esimerkeistä.
Myös sovellus openresolv saattaa auttaa DNS- ja NIS-asetusten
hallinnassa.
|
Verkon asetus
Nyt
määritellään verkon asetukset pysyvälle Gentoo-järjestelmälle.
Huomaa:
Tarkemmat ohjeet verkkoasetuksista ja erikoisemmista ratkaisuista, kuten
siltauksista, VLANeista ja langattomista verkoista löytyy
Gentoon verkkoasetukset -osasta käsikirjaa.
|
Tiedostosta /etc/conf.d/net löytyvät kaikki verkkoasetukset.
Syntaksi lienee itsestäänselvä, joskaan ei kovin ilmeinen, jollei ole asentanut
verkkoyhteyksiä käsin. Tässä selitetään kuitenkin kaikki tarkkaan.
Täysimittainen esimerkkikin löytyy tiedostosta
/etc/conf.d/net.example.
DHCP on oletusarvo, eikä sitä varten tarvitse tehdä asetuksia. DHCP ei
toimi ilman DHCP-asiakasohjelmaa. Tämän asennus kuvataan myöhemmin
kappaleessa Järjestelmätyökalujen
asennus. Muista asentaa DHCP-asiakasohjelma.
Jos tarvitaan erikoisia DHCP-asetuksia tai DHCP ei ole käytössä, pitää
muokata tiedostoa /etc/conf.d/net editorilla (tässä käytetään
nanoa):
Koodilistaus 2.4: /etc/conf.d/netin muokkaaminen |
# nano -w /etc/conf.d/net
|
Tiedoston pitäisi olla seuraavanlainen:
Koodilistaus 2.5: Default /etc/conf.d/net |
# This blank configuration will automatically use DHCP for any net.*
# scripts in /etc/init.d. To create a more complete configuration,
# please review /etc/conf.d/net.example and save your configuration
# in /etc/conf.d/net (this file :]!).
|
Jos IP-osoite, verkon peite ja gateway syötetään käsin, pitää
asettaa sekä config_eth0 että routes_eth0:
Koodilistaus 2.6: IP-osoitteiden käsinsyöttö eth0:lle |
config_eth0="192.168.0.2 netmask 255.255.255.0 brd 192.168.0.255"
routes_eth0="default via 192.168.0.1"
|
DHCP-asetuksia varten pitää säätää config_eth0:
Koodilistaus 2.7: Vain IP-osoitteen haku DHCP:llä |
config_eth0="dhcp"
|
Tiedostossa /etc/conf.d/net.example on kaikki käytettävät
asetukset. Varmista DHCP-asetukset käyttämäsi DHCP-sovelluksen ohjeista, jos
tarpeen.
Jos käytössä on useita rajapintoja, samat askeleet tehdään erikseen muuttujille
config_eth1, config_eth2 jne.
Sitten tallennetaan asetukset ja poistutaan.
Verkon yhdistäminen käynnistyksessä
Verkorajapintojen ylösnostoon käynnistyksen yhteydessä tarvitsee lisätä sopiva
palvelu default-runlevelille. Jos käytössä on PCMCIA-rajapintoja tätä ei kannata
tehdä, sillä PCMCIA:n initskripti hoitaa asiat itse.
Koodilistaus 2.8: Net.eth0:n lisäys default-runlevelille |
# cd /etc/init.d
# ln -s net.lo net.eth0
# rc-update add net.eth0 default
|
Jos käytössä on useampia verkkorajapintoja niille tarvitaan vastaavat
käynnistysskriptit net.eth1, net.eth2 jne.
Verkkoasetusten selvittäminen
Seuraavaksi Linuxille pitää kertoa verkon asetuksista. Tiedostossa
/etc/hosts määritellään isäntänimien yhteyksiä IP-osoitteisiin
niitä laitteita varten joita nimipalvelin ei tunne. Tähän pitää asettaa ainakin
oma konenimi. Myös muita saman verkon koneita, joita ei nimipalvelimelta haeta
voidaan asettaa.
Koodilistaus 2.9: /etc/hostsin avaaminen |
# nano -w /etc/hosts
|
Koodilistaus 2.10: Tietojen syöttö |
127.0.0.1 tux.kotiverkko tux localhost
192.168.0.5 lassi.kotiverkko lassi
192.168.0.6 leevi.kotiverkko leevi
|
Tallenna tiedosto ja poistu editorista.
Jollei järjestelmässä ole PCMCIA:ta, voidaan jatkaa Järjestelmän tietoihin.
Seuraavassa osiossa kerrotaan PCMCIA:n asennukesesta.
Valinnainen: PCMCIA toimintakuntoon
PCMCIA:lle pitää ensin asentaa paketti pcmciautils.
Koodilistaus 2.11: Pcmciautilsin asennus |
# emerge pcmciautils
|
8.c. Järjestelmän tiedot
Pääkäyttäjän salasana
Rootin salasana asetetaan kirjoittamalla:
Koodilistaus 3.1: Rootin salasanan asettaminen |
# passwd
|
Järjestelmän tiedot
Gentoossa yleiset järjestelmäasetukset sijaitsevat tiedostossa
/etc/rc.conf.
Avaa se ja nautiskele tehokkaasta kommentoinnista :)
Koodilistaus 3.2: /etc/rc.confin avaus |
# nano -w /etc/rc.conf
|
Kun asetukset on tehty, tallenna ja poistu.
Kuten voidaan huomata, tiedosto on hyvin kommentoitu asetusten tekoa varten.
Asetettavia asetuksia ovat mm. oletuseditori ja X:n sisäänkirjautumisohjelma.
Näppäimistöasettelut sijaitsevat tiedostossa /etc/conf.d/keymaps.
Koodilistaus 3.3: /etc/conf.d/keymapsin muokkaus |
# nano -w /etc/conf.d/keymaps
|
Keymap-muuttujan asetuksessa kannattaa olla tarkkana: väärällä
asetuksella näppäimistö voi tuottaa outoja merkkejä.
Kun /etc/conf.d/keymaps on kunnossa, tallenna ja poistu.
Gentoon kelloasetukset sijaitsevat tiedostossa /etc/conf.d/hwclock.
Koodilistaus 3.4: /etc/conf.d/hwclockin asetusten teko |
# nano -w /etc/conf.d/hwclock
|
Jos järjestelmän kello ei ole UTC-ajassa, pitää
CLOCK="local" lisätä /etc/conf.d/hwclock,
muuten aika saattaa mennä väärin.
Aikavyöhykkeeksi pitäisi määritellä sama kuin
/etc/localtimeksi kopioiut, jotta tulevat paketin
sys-libs/timezone-data päivitykset korjaavat /etc/localtimen
automaattisesti. Suomen ajaksi esimerkiksi asetettaisiin
TIMEZONE="Europe/Helsinki"
Kun /etc/conf.d/clockin asetukset on tehty, tallenna ja lopeta.
Jatka
järjestelmätyökalujen asennukseen.
[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
Tämän sivun sisältö ja suomennos kuuluvat
Creative Commons - Nimi mainittava-Sama lisenssi 2.5 -lisenssin alle.
Sivun sisältöä koskee myös
Gentoo Name and
Logo Usage Guidelines.
|