[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
3. Modulaariset verkkoasetukset
Sisällysluettelo:
3.a. Verkkomoduulit
Nykyisissä verkkoskripteissä on tuet eri moduuleille, joten siihen voi
lisätä helposti uusia rajapintatyyppejä ilman että vanhoja tarvitsee päivittää.
Moduulit latautuvat automaattisesti jos niiden tarvitsemat paketit on
asennettu. Kun moduulia, jonka tarvitsemat paketit eivät ole asenettu,
yritetään käyttää, tulostuu näytölle virheilmoitus, jossa kerrotaan, mikä
paketti pitää asentaa. Moduuliasetuksia ei yleensä tarvitse käyttää muutoin,
kun jos on asennettu kaksi saman toiminnon tarjoavaa pakettia ja niistä pitää
valita sopivampi.
Huomaa:
Kaikki muutokset tehdään /etc/conf.d/netiin jollei toisin sanota.
|
Koodilistaus 1.1: Moduulien valitseminen |
modules="iproute2"
modules_eth0=( "udhcpc" )
modules="!iwconfig"
|
3.b. Rajapintakäsittelimet
Tarjolla on kaksi rajapintojen käsittelijää: ifconfig ja
iproute2. Toinen näistä pitää valita että mitään saa asetetuksi
ylipäätään.
Ifconfig on Gentoon oletusarvo ja se sisältyy profiiliin.
Iproute2 on tehokkaampi ja mukautuvampi, muttei ole oletusasennuksissa
mukana.
Koodilistaus 2.1: Iproute2:n asennus |
# emerge sys-apps/iproute2
modules="iproute2"
|
Koska ifconfig ja iproute2 tekevät käytännössä samoja juttuja,
niiden asetukset toimivat molemmilla samoin. Esimerkiksi seuraavat ratkaisut
toimivat käytetystä paketista riippumatta.
Koodilistaus 2.2: ifconfigin ja iproute2:n esimerkit |
config_eth0="192.168.0.2/24"
config_eth0="192.168.0.2 netmask 255.255.255.0"
config_eth0="192.168.0.2/24 brd 192.168.0.255"
config_eth0="192.168.0.2 netmask 255.255.255.0 broadcast 192.168.0.255"
|
3.c. DHCP
DHCP:llä haetaan verkon asetustiedot (IP, DNS-palvelimet, Gateway jne.)
automaattisesti DHCP-palvelimelta. Jos verkossa on DHCP-plavelin, koneiden
tarvitsee vain käyttää DHCP:tä ja verkon asetukset toimivat itsestään. Muut
laitteet, kuten langattomat verkot ja PPP pitää tietenkin asettaa tarvitessa
ennen DHCP:tä.
DHCP löytyy paketeista dhcpcd, dhclient tai pump.
Jokainen DHCP-moduuli sisältää hyviä ja huonoja puolia:
| DHCP-moduuli |
Paketti |
Hyödyt |
Haitat |
| dhclient |
net-misc/dhcp |
ISC:n, BINDin DNS-ohjelmistojen tekijöiden tekemä, erittäin muokattava.
|
Asetukset ovat monimutkaisia, ohjelmisto on turhan iso, ei osaa hakea
NTP-palvelimia, ei lähetä konenimeä oletuksena.
|
| dhcpcd |
net-misc/dhcpcd |
Gentoon oletusarvo, ei riipu ulkoisista työkaluista, Gentoon ylläpitämä
|
Toisinaan hitaahko. Ei osaa irroitautua palveluksi jos IP:n käyttöaika on
ääretön.
|
| pump |
net-misc/pump |
Kevyt, ei riipu ulkoisista työkaluista
|
Ei enää ylläpidetty, epäluotettava (erityisesti modeemeilla), ei osaa
hakea NIS-palvelimia.
|
Jos käytössä on useampia DHCP-ohjelmia, pitää niistä määritellä jokin
suosituimmaksi, oletusarvona on muutoin dhcpcd.
Lisäkomentoja moduulikohtaisesti saa muuttujaan moduuli_eth0.
Esimerkiksi dhcpcd:lle dhcpcd_eth0="...".
Yleisesti toimiva DHCP-asetuksiakin on olemassa, ne asetetaan muuttujaan
dhcp_eth0. Näistä yksikään ei oletusarvoisesti ole päällä:
-
release — vapauttaa IP-osoitteen
-
nodns — ei ylikirjoita /etc/resolv.confia
-
nontp — ei ylikirjoita /etc/ntp.confia
-
nonis — ei ylikirjoita /etc/yp.confia
Koodilistaus 3.1: DHCP-esimerkkiasetusten teko tiedostoon /etc/conf.d/net |
modules="dhcpcd"
config_eth0="dhcp"
dhcpcd_eth0="-t 10"
dhcp_eth0="release nodns nontp nonis"
|
Huomaa:
Dhcpcd ja pump lähettävät DHCP-palvelimelle konenimen
oletusarvoisesti, joten sitä ei tarvitse erikseen määritellä.
|
3.d. ADSL ja PPPoE tai PPPoA
Ensin asennetaan ADLS-ohjelmat.
Koodilistaus 4.1: Ppp:n asentaminen |
# emerge net-dialup/ppp
|
PPP- ja eth0-skriptit pitää luoda:
Koodilistaus 4.2: Nettiskriptien teko |
# ln -s /etc/init.d/net.lo /etc/init.d/net.ppp0
# ln -s /etc/init.d/net.lo /etc/init.d/net.eth0
|
Aseta rc_depend_strict="YES" tiedostoon /etc/rc.conf.
Seuraavaksi asetetaan tiedosto /etc/conf.d/net.
Koodilistaus 4.3: A basic PPPoE setup |
config_eth0=null
config_ppp0="ppp"
link_ppp0="eth0"
plugins_ppp0="pppoe"
username_ppp0='user'
password_ppp0='password'
pppd_ppp0="
noauth
defaultroute
usepeerdns
holdoff 3
child-timeout 60
lcp-echo-interval 15
lcp-echo-failure 3
noaccomp noccp nobsdcomp nodeflate nopcomp novj novjccomp
"
rc_need_ppp="net.eth0"
|
Käyttäjänimi ja salasana voidaan asettaa myös tiedostoon
/etc/ppp/pap-secrets.
Koodilistaus 4.4: /etc/ppp/pap-secretsin asettaminen |
"username" * "password"
|
Jos PPPoE:ta käytetään USB-modeemilla, pitää asentaa br2684ctl.
Lue myös asennusohjeet tiedostosta
/usr/portage/net-dialup/speedtouch-usb/files/README.
Tärkeää:
Lue myös tarkkaan ADSL- ja PPP-ohjeet tiedostossa
/etc/share/doc/openrc-<versio>/net.example.bz2. Siinä on
tarkempia selityksiä monista tarpeellisista asetuksista. Tietenkin
<versio> pitää korvata versionumerolla.
|
3.e. APIPA
APIPA (Automatic Private IP Adressing) toimii hakemalla vapaata osoitetta
alueelta 169.254.0.0—169.254.255.255. Jos jostain osoitteesta ei vastata niin
se otetaan käyttöön.
Tämä on lähinnä hyödyllinen LANeilla kun DHCP-palvelinta eikä suoraa
Internet-yhteyttä ole käytössä, ja kaikki käyttävät APIPAa.
APIPA-tuen saa paketista net-misc/iputils tai
net-analyzer/arping.
Koodilistaus 5.1: APIPA-asetusten tekeminen tiedostoon /etc/conf.d/net |
config_eth0="dhcp"
fallback_eth0="apipa"
config_eth0="apipa"
|
3.f. Bonding
Linkkien bondaus ja yhdistely onnistuu ohjelmalla net-misc/ifenslave.
Bondaus nostaa kaistanleveyttä. Jos käytössä on kaksi verkkoyhteyttä samaan
verkkoon ne vou liittää yhteen siten, että ohjelmille ne näkyvät yhtenä
yhteytenä.
Koodilistaus 6.1: bonding-asetusten teko tiedostoon /etc/conf.d/net |
slaves_bond0="eth0 eth1 eth2"
config_bond0="null"
rc_need_bond0="net.eth0 net.eth1 net.eth2"
|
3.g. Siltaus (802.1d-tuki)
Siltaustuki löytyy paketista net-misc/bridge-utils.
Siltauksella liitetään verkkoja toisiinsa. Esimerkiksi jos käytössä on
palvelin, joka liitetään Internetiin ADSL:llä ja langaton paikallinen yhteys
siihen muista koneista, voidaan yhdistää sillan läpi ADSL:llä Internetiin.
Koodilistaus 7.1: Siltausasetusten tekeminen tiedostoon /etc/conf.d/net |
brctl_br0="setfd 0" "sethello 0" "stp off"
bridge_br0="eth0 eth1"
config_eth0="null"
config_eth1="null"
config_br0="192.168.0.1/24"
rc_need_br0="net.eth0 net.eth1"
|
Tärkeää:
Joissain silta-asetuksissa kannattaa pitää mielessä
muuttujien nimet.
|
3.h. MAC-osoite
MAC-osoiteen voi muuttaa asetustiedostostakin.
Koodilistaus 8.1: MAC-osoitteen muuttaminen |
mac_eth0="00:11:22:33:44:55"
mac_eth0="random-ending"
mac_eth0="random-samekind"
mac_eth0="random-anykind"
mac_eth0="random-full"
|
3.i. Tunnelointi
Tunnelointia varten ei tarvitse mitään eri ohjelmia, koska sen hoitaa rajapinnan
käsittelijä.
Koodilistaus 9.1: Tunnelointiasetusten tekeminen tiedostoon /etc/conf.d/net |
iptunnel_vpn0="mode gre remote 207.170.82.1 key 0xffffffff ttl 255"
iptunnel_vpn0="mode ipip remote 207.170.82.2 ttl 255"
config_vpn0="192.168.0.2 peer 192.168.1.1"
|
3.j. VLAN (802.1q-tuki)
VLAN-tuelle tarvitaan paketti net-misc/vconfig.
Virtuaali-LAN tarkoittaa joukkoa verkkolaitteita, jotka käyttäytyvät
paikallisena verkkosegmenttinä, vaikkeivät fyysisesti olisikaan. VLANin
osat näkevät vain saman VLANin osat paikallisina, vaikka jakaisivatkin
fyysisen verkon muiden kanssa.
Koodilistaus 10.1: VLAN-asetusten tekeminen tiedostoon /etc/conf.d/net |
vlans_eth0="1 2"
vconfig_eth0="set_name_type VLAN_PLUS_VID_NO_PAD"
vconfig_vlan1="set_flag 1" "set_egress_map 2 6"
config_vlan1="172.16.3.1 netmask 255.255.254.0"
config_vlan2="172.16.2.1 netmask 255.255.254.0"
|
Tärkeää:
Joissakin VLAN-asetuksissa kannattaa muistaa
muuttujien nimet.
|
[ << ]
[ < ]
[ Etusivu ]
[ > ]
[ >> ]
Tämän sivun sisältö ja suomennos kuuluvat
Creative Commons - Nimi mainittava-Sama lisenssi 2.5 -lisenssin alle.
Sivun sisältöä koskee myös
Gentoo Name and
Logo Usage Guidelines.
|