1.  Tiedostojärjestelmän tiedot

Mikä on fstab?

Linuxissa tieto kaikista osioista on tiedostossa /etc/fstab. Tiedosto sisältää osioiden liitospisteet (sijainnin tiedostojärjestelmässä), liitosasetukset (erityisasetukset) ja liitostavan (automaattisesti, käyttäjien toimesta jne.).

/etc/fstabin luonti

Tiedoston /etc/fstab tiedoilla on oma syntaksinsa. Jokaisella rivillä on kuusi tyhjeiden (välilyöntien tai tabien) erottamaa kenttää. Jokaisella kentällä on merkityksensä:

• Ensimmäisessä kentässä on osion kuvaus (laitetiedoston hakemistopolku).
• Toisessa kentässä on liitospiste johon osio liitetään.
• Kolmannessa kentässä on osion tiedostojärjestelmä.
• Neljännessä kentässä on liitosasetukset joita mount käyttää liittäessään osion. Koska jokaisella tiedostojärjestelmällä on omat liitosasetuksensa kannattanee tutustua mountin man-sivuun (man mount) täyttä listausta varten. Useammat asetukset erotetaan pilkuin.
• Viidettä kenttää käyttää dump tarkastaakseen pitääkö osio dumpata. Yleensä se kannattaa jättää nollaksi (0).
• Kuudetta kenttää käyttää fsck selvittääkseen pitääkö tiedostojärjestelmä tarkistaa odottamattoman sammutuksen jälkeen. Juuren tiedostojärjestelmässä kannattaa käyttää arvoa 1 ja muilla arvoa 2 (tai 0 järjestelmissä joissa tarkistukset eivät ole tarpeen).

Gentoon oletusarvoinen /etc/fstab ei ole toimiva vaan esimerkki: käytä nanoa (tai suosikkieditoriasi) /etc/fstabin luomiseen.

# nano -w /etc/fstab

Lisää säännöt osiointisi mukaan, sekä CD-asemat ja muut joita käytät.

Käytä seuraavaa esimerkkiä oman /etc/fstabin pohjana:

Asetuksella auto komento mount yrittää arvata tiedostojärjestelmän (mikä on hyödyllistä siirrettäville muisteille koska niissä olevat tiedostojärjestelmät vaihtelevat). Asetus user antaa käyttäjän liittää CD:itä tiedostojärjestelmään myös.

Suorituskyvyn parantamiseksi monet käyttävät asetusta noatime, joka poistaa käytösta tietueiden kosketusaikojen kirjauksen (sillä ne useimmiten ovat turhia).

Tarkista /etc/fstab vielä kerran, tallenna ja lopeta muokkaus.

1.  Verkkoasetuksia

Isäntänimi, domainnimi jne.

Käyttäjillä on mahdollisuus tietokoneidensa nimeämiseen. Tämän pitäisi olla helppoa, mutta monilla tuntuu olevan ongelmia kunnollisen nimen löytämisessä. Asioiden nopeuttamiseksi kerrottakoon että nimeä voi vaihtaa milloin tahansa. Tässä kutsutaan järjestelmää tuxiksi ja domainia kotiverkoksi.

Ensin asetetaan isäntänimi:

# nano -w /etc/conf.d/hostname

(Aseta hostnameksi koneen nimi)
hostname="tux"

Sitten, jos tarvitaan domainnimi, se asetetaan tiedostossa /etc/conf.d/net. Domainnimi tarvitaan vain jos ISP:n tai verkon ylläpidon asetuksissa niin kerrotaan, tai jos käytössä on DNS muttei DHCP:tä. DNS:stä ja domainnimistä ei tarvitse huolehtia jos käytössä on DHCP.

# nano -w /etc/conf.d/net

(Aseta DNSDOMAINiksi verkkonimi)
dns_domain_lo="kotiverkko"

Jos käytössä on NIS-domain (jollet tiedä mikä se on et varmaankaan käytä sellaista) sekin pitää määrittää:

# nano -w /etc/conf.d/net
(Aseta NISDOMAINiksi verkkonimi)
nis_domain_lo="my-nisdomain"

Verkon asetus

Nyt määritellään verkon asetukset pysyvälle Gentoo-järjestelmälle.

Tiedostosta /etc/conf.d/net löytyvät kaikki verkkoasetukset. Syntaksi lienee itsestäänselvä, joskaan ei kovin ilmeinen, jollei ole asentanut verkkoyhteyksiä käsin. Tässä selitetään kuitenkin kaikki tarkkaan. Täysimittainen esimerkkikin löytyy tiedostosta /etc/conf.d/net.example.

DHCP on oletusarvo, eikä sitä varten tarvitse tehdä asetuksia. DHCP ei toimi ilman DHCP-asiakasohjelmaa. Tämän asennus kuvataan myöhemmin kappaleessa (Järjestelmätyökalujen asennus). Muista asentaa DHCP-asiakasohjelma.

Jos tarvitaan erikoisia DHCP-asetuksia tai DHCP ei ole käytössä, pitää muokata tiedostoa /etc/conf.d/net editorilla (tässä käytetään nanoa):

# nano -w /etc/conf.d/net

Tiedoston pitäisi olla seuraavanlainen:

# This blank configuration will automatically use DHCP for any net.*
# scripts in /etc/init.d.  To create a more complete configuration,
# please review /etc/conf.d/net.example and save your configuration
# in /etc/conf.d/net (this file :]!).
# (suomeksi:)
# Tämä tyhjä asetustiedosto asettaa /etc/init.d:n skriptit
# käyttämään DHCP:tä. Täydemmät asetukset löytää tiedostosta
# /etc/conf.d/net.example, tarkista ne ja tallenna /etc/conf.d/netiksi
# (tämän tiedoston päälle :]!).

Jos IP-osoite, verkon peite ja gateway syötetään käsin, pitää asettaa sekä config_eth0 että routes_eth0:

config_eth0="192.168.0.2 netmask 255.255.255.0 brd 192.168.0.255"
routes_eth0="default via 192.168.0.1"

DHCP-asetuksia varten pitää säätää config_eth0:

config_eth0="dhcp"

Tiedostossa /etc/conf.d/net.example on kaikki käytettävät asetukset. Varmista DHCP-asetukset käyttämäsi DHCP-sovelluksen ohjeista, jos tarpeen.

Jos käytössä on useita rajapintoja, samat askeleet tehdään erikseen muuttujille config_eth1, config_eth2 jne.

Sitten tallennetaan asetukset ja poistutaan.

Verkon yhdistäminen käynnistyksessä

Verkorajapintojen ylösnostoon käynnistyksen yhteydessä tarvitsee lisätä sopiva palvelu default-runlevelille. Jos käytössä on PCMCIA-rajapintoja tätä ei kannata tehdä, sillä PCMCIA:n initskripti hoitaa asiat itse.

# cd /etc/init.d
# ln -s net.lo net.eth0
# rc-update add net.eth0 default

Jos käytössä on useampia verkkorajapintoja niille tarvitaan vastaavat käynnistysskriptit net.eth1, net.eth2 jne.

Verkkoasetusten selvittäminen

Seuraavaksi Linuxille pitää kertoa verkon asetuksista. Tiedostossa /etc/hosts määritellään isäntänimien yhteyksiä IP-osoitteisiin niitä laitteita varten joita nimipalvelin ei tunne. Tähän pitää asettaa ainakin oma konenimi. Myös muita saman verkon koneita, joita ei nimipalvelimelta haeta voidaan asettaa.

# nano -w /etc/hosts

127.0.0.1     tux.kotiverkko tux localhost

(Lisää muut paikallisverkon koneet,
jotka tarvitsevat staattisen IP:n täällä.)
192.168.0.5   lassi.kotiverkko lassi
192.168.0.6   leevi.kotiverkko leevi

Tallenna tiedosto ja poistu editorista.

1.  Järjestelmän tiedot

Pääkäyttäjän salasana

Rootin salasana asetetaan kirjoittamalla:

# passwd

Järjestelmän tiedot

Gentoossa yleiset järjestelmäasetukset sijaitsevat tiedostossa /etc/rc.conf. Avaa se ja nautiskele tehokkaasta kommentoinnista :)

# nano -w /etc/rc.conf

Kun asetukset on tehty, tallenna ja poistu.

Kuten voidaan huomata, tiedosto on hyvin kommentoitu asetusten tekoa varten. Asetettavia asetuksia ovat mm. oletuseditori ja X:n sisäänkirjautumisohjelma.

Näppäimistöasettelut sijaitsevat tiedostossa /etc/conf.d/keymaps.

# nano -w /etc/conf.d/keymaps

Keymap-muuttujan asetuksessa kannattaa olla tarkkana: väärällä asetuksella näppäimistö voi tuottaa outoja merkkejä.

Kun /etc/conf.d/keymaps on kunnossa, tallenna ja poistu.

Gentoon kelloasetukset sijaitsevat tiedostossa /etc/conf.d/hwclock.

# nano -w /etc/conf.d/hwclock

Jos järjestelmän kello ei ole UTC-ajassa, pitää CLOCK="local" lisätä /etc/conf.d/hwclock, muuten aika saattaa mennä väärin.

Aikavyöhykkeeksi pitäisi määritellä sama kuin /etc/localtimeksi kopioiut, jotta tulevat paketin sys-libs/timezone-data päivitykset korjaavat /etc/localtimen automaattisesti. Suomen ajaksi esimerkiksi asetettaisiin TIMEZONE="Europe/Helsinki"

Kun /etc/conf.d/clockin asetukset on tehty, tallenna ja lopeta.

Jatka (järjestelmätyökalujen asennukseen).