|
1.
Chroot-ympäristön asettaminen
Valinnainen: Peilipalvelimen valinta
Lähdekoodien lataaminen onnistuu parhaiten jos käytetään nopeaa
peilipalvelinta. Portage hakee peilipalvelinvaihtoehdot
make.confin GENTOO_MIRRORS-asetuksesta. Luettelo kaikista
peilipalvelimista löytyy vaikkapa Gentoo-sivuston peilipalvelinluettelosta (engl.).
Sieltä kannattaa valita lähimmät ja nopeimmat palvelimet käyttöä varten
(Suomessa esimerkiksi on kirjoittamisen hetkellä yksi: trumpetti.atm.tut.fi).
Palvelinnopeuksien kartoittamiseen tarjotaan myös mirrorselect-työkalua.
Valikoi välilyönnillä sopivat.
Koodilistaus 1.1: Mirrorselectin käyttö palvelinten valinnassa |
# mirrorselect -i -o >> /mnt/gentoo/etc/make.conf
|
Toinen tärkeä palvelinasetus make.confissa on SYNC. Sillä
valitaa rsync-palvelin Portagepuun (Gentoon ohjelmistohakemiston, joka sisältää
kaiken datan ohjelmien asennusta varten) päivittämistä varten. SYNCin voi toki
valita käsin listasta, mutta siihen voi käyttää myös
mirrorselect-komentoa:
Koodilistaus 1.1: Rsync-peilin valinta mirrorselectillä |
# mirrorselect -i -r -o >> /mnt/gentoo/etc/make.conf
|
Mirrorselectin suortittamisen jälkeen on tärkeää tarkistaa, että
asetukset /mnt/gentoo/etc/make.confissa näyttävät järkeviltä!
Huomaa:
Jos haluat asettaa SYNC-palvelimen asetustiedostoon make.conf,
kannattaa valita yhteisöpalvelinlistasta lähinnä
oleva. Suositeltavaa on ottaa yleinen kiertävä osoite kuten
rsync.eu.gentoo.org. Tämä toimii paremmin kuin yksittäispalvelimet,
sillä se jakaa lataustaakkaa ja tarjoaa hyviä vaihtoehtoja jos osa
yhteyksistä ei toimi.
|
DNS-osoitteiden kopiointi
Ennen uuteen ympäristöön menemistä pitää vielä kopioida DNS-palvelinten
tiedosto tiedostosta /etc/resolv.conf.
Tietoja tarvitaan, että verkkoympäristö toimii vielä uudessakin ympäristössä.
/etc/resolv.conf sisältää tiedot käytettävistä nimipalvelimista.
Koodilistaus 1.1: DNS-tietojen kopiointi |
# cp -L /etc/resolv.conf /mnt/gentoo/etc/
|
Proc- ja dev-tiedostojärjestelmien liittäminen
Seuraavaksi siirrämme Linux-järjestelmän juureksi uuden hakemiston. Jotta tämä
toimisi oikeon, pitää joitain tiedostojärjestelmiä saattaa saataville siellä.
Hakemisto /proc pitää liittää hakemistoon
/mnt/gentoo/proc. Lisäksi pitää bindmountata
dev-tiedostojärjestelmä.
Koodilistaus 1.1: /procin ja /devin liittäminen |
# mount -t proc none /mnt/gentoo/proc
# mount --rbind /dev /mnt/gentoo/dev
|
Uuteen ympäristöön siirtyminen
Nyt kun kaikki osiot on alustettu ja perusjärjestelmä on asennettu, voidaan
siirtyä chrootaamaan ympäristöä. Tämä tarkoittaa nykyisestä
asennusympäristöstä (asennus-CD:ltä tai vastaavasta) siirtymistä uuteen
asennusympäristöön (alustetuille osioille).
Chrootaus tehdään kolmessa osassa. Ensin vaihdetaan juurihakemisto
chroot-komennolla /-hakemistosta (asennusvälineen)
/mnt/gentoo-hakemistoksi (uusilla osioilla).
Uusi ympäristö luodaan komennolla env-update, joka luo
ympäristömuuttujat. Lopuksi muuttujat asetetaan komennolla source.
Koodilistaus 1.1: Uuden ympäristön chrootaus |
# chroot /mnt/gentoo /bin/bash
# env-update
>> Regenerating /etc/ld.so.cache...
# source /etc/profile
# export PS1="(chroot) $PS1"
|
Olet nyt Gentoo Linux -järjestelmässäsi. Asennusta on toki vielä paljolti
jäljellä.
1.
Portage-puun asetukset
Portage-puun päivitys
Uuden Portage-puun voi ladata komennolla emerge --sync.
Koodilistaus 1.1: Portagen päivitys |
# emerge --sync
# emerge --sync --quiet
|
Jos palomuuri estää rsync-liikenteen, voi käyttää
emerge-webrsynciä Portagepuun hakemiseen.
Jos varoitus kertoo uudesta Portage-versiosta, sen voi asentaa komennolla
emerge --oneshot portage.
Profiilin valitseminen
Aluksi vähän profiilin merkityksestä.
Profiili on Gentoo-järjestelmä eräs asetusosanen. Se muun muassa määrittelee
oletusarvot CFLAGSeille, USElle ja muille tärkeille muuttujille, sekä
lukitsee järjestelmäohjelmiston tiettyihin versioihin. Näistä kaikista
asetuksista vastaavat Gentoon kehittäjät.
Aiemmin profiilia ei juuri tarvinnut käyttäjän muuttaa. Kuitenkin on olemassa
tapauksia, joissa voi olla hyödyllistä mukauttaa profiilia.
Käytössä olevan profiilin näkee seuraavalla komennolla:
Koodilistaus 1.1: Järjestelmän profiilin katselu |
# eselect profile list
Available profile symlink targets:
[1] ${profile} *
[2] ${profile}/desktop
[3] ${profile}/server
|
Oletusprofiili on 2.6-linuxeille. Tämä on hyvin suositeltava ratkaisu, mutta
voit myös valita käyttää toista profiilia.
Saatavilla on myös desktop- ja server-profiilit joillekin
alustoille. Nämä löytää katsomalla hakemiston 2008.0 sisään.
Kannattanee katsoa desktop-profiilin make.defaultseja
ennen käyttöä varmistuakseen sen sopivuudesta.
Tässä vaiheessa profiilin voi vaihtaa halutessaan:
Koodilistaus 1.1: Profiilin vaihtaminen |
# ln -snf /usr/portage/profiles/<profiili> /etc/make.profile
|
Huomaa:
Developer-profiili on Gentoon kehittäjille, ei yleisesti
sovelluskehitykseen
|
USE-muuttujien asettaminen
USE on yksi Gentoo-ympäristön tärkeimmistä muuttujista. Suureen osaan
ohjelmista voidaan kääntää mukaan vaihtoehtoinen tuki tietyille asioille.
Esimerkiksi joissakin ohjelmissa voi olla sekä gtk- että qt-tuki. Joihinkin
voi saada valinnaisena SSL-tuen. Jotkin kääntyvät jopa framebuffer-tuella
(svgalib) ilman X11:ä.
Useimmat jakelut kääntävät paketteihin mukaan tuen kaikelle mahdolliselle, mikä
on omiaan lisäämään ohjelmien kokoa ja käynnistysaikaa riippuuvuuksien määrästä
puhumattakaan. Gentoolla voit päättää mitkä asetukset käännetään mukaan. Tähän
käytämme juuri USE-muuttujia.
USE-muuttujaan määritetään avainsanoja jotka tulkitaan sitten
käännösasetuksiksi. Esimerkiksi ssl kääntää SSL-tuen jos ohjelmassa
sellainen on ja -X poistaa X-palvelintuen käytöstä (äksän edessä on siis
miinus). Asetuksella gnome gtk -kde -qt3 -qt4 ohjelmat käännetään
Gnome- ja gtk-tuen kanssa, mutta ilman kde- tai qt-tukea. Näin aikaansaataisiin
täysin Gnome järjestelmä.
Oletusarvoiset USE-asetukset ovat profiilin
make.defaults-tiedostoissa. make.defaultsit ovat
löydettävissä symbolisen linkin /etc/make.profile osoittamassa
hakemistossa ja kaikissa sen ylähakemistoissa aina profiilihakemistojen
juurihakemistoon saakka.
Itsetehdyt asetukset tiedostossa
/etc/make.conf lisätään niiden päälle. Lisätty asetus lisätään
oletusten listaan ja poistettu (asettamalla miinusmerkki asetuksen eteen)
poistetaan listasta (jos se siellä oli alunperinkään). Hakemiston
/etc/make.profile asetuksia ei saa muuttaa sillä se
korvataan jokaisessa Portagen päivityksessä.
USE-järjestelmän täydempi kuvaus löytyy käsikirjan toisen osan (kappaleesta 2: Use-muuttujat). Muuttujien
kuvaukset majailevat järjestelmän tiedostossa
/usr/portage/profiles/use.desc.
Koodilistaus 1.1: USE-kuvausten katselu |
# less /usr/portage/profiles/use.desc
|
Esimerkissä on USE-asetukset KDE-järjestelmälle DVD-, ALSA- ja
CD:n polttotuella.
Koodilistaus 1.1: /etc/make.confin avaus |
# nano -w /etc/make.conf
|
Koodilistaus 1.1: USE-asetukset |
USE="-gtk -gnome qt3 qt4 kde dvd alsa cdr"
|
Valinnainen: GlibC:n lokaalit
Tyypillisessä järjestelmässä tarvitaan vain pari lokaalia (maa-asetustoa)
käytettäväksi. Aikoinaan glibc:n mukana käännettiin aina kaikki maailman
lokaalit samalla. Nykyään voi määrittää vain tarvitut asetustot tiedostoon
/etc/locale.gen. Älä säädä kuitenkaan näitä, jollet tiedä mistä
on kysymys.
Koodilistaus 1.1: /etc/locale.genin avaus |
# nano -w /etc/locale.gen
|
Koodilistaus 1.1: Suomessa lisättävät lokaalit |
fi_FI ISO-8859-1
fi_FI@euro ISO-8859-15
fi_FI.UTF-8 UTF-8
sv_FI ISO-8859-1
sv_FI@euro ISO-8859-15
sv_FI.UTF-8 UTF-8
en_GB ISO-8859-1
en_GB.UTF-8 UTF-8
|
Sen jälkeen suoritetaan locale-gen, joka luo pyydetyt lokaalit.
Jatka (Säätämällä ytimen asetuksia).
|