X-palvelimen säätäminen
1.
Mikä on X-palvelin?
Graafinen ja komento-rivi
Aloittelevalle käyttäjälle komentojen kirjoittaminen ei ole luontevinta.
Gentoossa on mahdollistaa asentaa graafinen käyttöjärjestelmä monilla
erilaisilla käyttöliittymävaihtoehdoilla.
Graafinen käyttöjärjestelmä on vain sovellus, joka ajetaan oikean
käyttöjärjestelmän sisällä. Se ei siis kuulu Linuxin ytimeen tai
muihin olennaisiin osiin. Se on vain työkalu, jolla saa aikaan graafisia
käyttöliittymiä.
Standardi, jonka mukaan ikkunoita piirretään ja syötelaitteita käsitellään
monissa järjestelmissä on X-ikkunointijärjestelmä, joskus vain
X11 tai X. Sitä käytetään useimmissa Unixeissa ja Unix-tyylisissä
käyttöjärjestelmissä.
Sovellus, joka Linuxeissa mahdollistaa graafiset X11-sovellukset, on
Xorg. Xorg on alkujaan erotettu XFree86-projektista lisenssiongelmien takia.
Vanhaa XFree86-järjestelmää ei enää löydy Gentoon Portage-puusta.
X.org-projekti
X.org ylläpitää vapaata ja avointa
X11-totutusta, joka sisältää työpöytäinfrastruktuurin.
Xorg mahdollistaa laitteiston ja graafisten ohjelmien yhteistyön. Sen lisäksi
Xorg on täysin verkkopohjainen, joten sovelluksia voi ajaa toisilta
päätelaitteilta kuin niitä katsellaan.
2.
Xorgin asennus
Ennen Xorgin asentamista, pitää varmistaa että järjestelmä on sopivassa
kunnossa. Ensin asennetaan ytimeen syötelaitteet ja näytönajurit. Sitten
lisätään asetustiedostoon /etc/make.conf tiedot oikeista
Xorg-ajureista.
Syöteajurit
Oletuksena Xorg käyttää evdeviä syöteajurina kaikelle. Tätä varten
pitää lisitä evdev-tuki ytimeen. Tästä on tarkemmat ohjeet
ytimen asetusohjeissa
Koodilistaus 2.1: Evdev-asetus ydin-asetustossa |
Device Drivers --->
Input device support --->
<*> Event interface
|
Ytimen KMS-asetukset
Tyypilliset näytönajurit tarvitsevat KMS-tuen. KMS-tuki mahdollistaa paremman
graafisen käynnistyksen, käyttäjänvaihdon, graafisen konsolin ja vaihdon sen ja
grafiikkatilan välillä. KMS ei toimi yhteen vanhojen framebuffer-ajurien
kanssa, joten ne pitää poistaa käytöstä.
Ensin asetetaan KMS päälle, riippumatta Xorgin ajureista.
Koodilistaus 2.2: Framebufferit ja KMS ydinasetuksissa |
Device Drivers --->
Graphics support --->
Support for frame buffer devices --->
Console display driver support --->
<*> Framebuffer Console Support
|
Seuraacaksi ytimeen tarvitaan KMS-ajuri näyttökortille. Intel, nVidia ja
AMD/ATi ovat yleisimmät merkit, ja niiden esimerkit on lueteltu seuraavaksi.
Intelille:
Koodilistaus 2.3: Intel-asetukset |
Device Drivers --->
Graphics support --->
/dev/agpgart (AGP Support) --->
<*> Intel 440LX/BX/GX, I8xx and E7x05 chipset support
Direct Rendering Manager (XFree86 4.1.0 and higher DRI support) --->
<*> Intel 830M, 845G, 852GM, 855GM, 865G (i915 driver)
i915 driver
[*] Enable modesetting on intel by default
|
nVidialle:
Koodilistaus 2.4: nVidia-asetukset ytimessä |
Device Drivers --->
Graphics support --->
<*> Direct Rendering Manager --->
Device Drivers --->
Staging drivers --->
[ ] Exclude Staging drivers from being built
<*> Nouveau (nVidia) cards
|
Uudemmat AMD/ATin kortit (RadeonHD 2000:sta
lähtien), tarvitaan radeon-ucode-paketti tai
linux-firmware Sen jälkeen lisätään ydinajurit:
Koodilistaus 2.5: AMD/ATi-asetukset ytimessä |
Device Drivers --->
Generic Driver Options --->
[*] Include in-kernel firmware blobs in kernel binary
(radeon/R600_rlc.bin radeon/R700_rlc.bin) External firmware blobs
(radeon/CEDAR_me.bin radeon/CEDAR_pfp.bin radeon/CEDAR_rlc.bin
radeon/CYPRESS_me.bin radeon/CYPRESS_pfp.bin radeon/CYPRESS_rlc.bin
radeon/JUNIPER_me.bin radeon/JUNIPER_pfp.bin radeon/JUNIPER_rlc.bin
radeon/REDWOOD_me.bin radeon/REDWOOD_pfp.bin
radeon/REDWOOD_rlc.bin) External firmware blobs
(radeon/PALM_me.bin radeon/PALM_pfp.bin radeon/SUMO2_me.bin
radeon/SUMO2_pfp.bin radeon/SUMO_me.bin radeon/SUMO_pfp.bin
radeon/SUMO_rlc.bin) External firmware blobs
(radeon/BARTS_mc.bin radeon/BARTS_me.bin radeon/BARTS_pfp.bin
radeon/BTC_rlc.bin radeon/CAICOS_mc.bin radeon/CAICOS_me.bin
radeon/CAICOS_pfp.bin radeon/CAYMAN_mc.bin radeon/CAYMAN_me.bin
radeon/CAYMAN_pfp.bin radeon/CAYMAN_rlc.bin radeon/TURKS_mc.bin
radeon/TURKS_me.bin radeon/TURKS_pfp.bin) External firmware blobs
(/lib/firmware/) Firmware blobs root directory
Device Drivers --->
Graphics support --->
<*> Direct Rendering Manager --->
<*> ATI Radeon
[*] Enable modesetting on radeon by default
|
Huomaa:
Vanhemmat Radeonit (X1900:sta alaspäin) eivät tarvitse pakettia
radeon-ucode tai firmware-asetuksia. Pelkkä Direct Rendering Manager ja
modesetting riittävät.
|
KMS-asetusten jälkeen tehdään
/etc/make.conf-asetukset.
make.conf-asetukset
Kun ytimen asetukset on tehty, pitää asettaa Xorgin muuttujat tiedostoon
/etc/make.conf.
Ensimmäinen muuttuja, joka pitää asettaa on VIDEO_CARDS. Tällä
määritellään mitä näyttöajuria käytetään. Yleisimpiä ovat nouveau
nVidialle ja radeon AMD/ATille, molemmat avoimesti kehitettyjä.
Huomaa:
nVidialle ja AMD/ATille on myös saatavilla suljetut kaupallisesti kehitetyt ajurit,
nvidia ja fglrx. Kuitenkaan niiden asetuksista ei kerrota
tässä ohjeessa, mutta lisätietoja on Gentoo Linuxin nVidia-ohjeessa ja Gentoo Linuxin ATI VUKKissa.
|
Ajuri intel sopii koneille, joissa on intelin integroitu näytönohjain.
Huomaa:
VIDEO_CARDSiin voi kirjoittaa useamman ajurin välein eroteltuna.
|
Toinen asetettava muuttuja on INPUT_DEVICES, sitä voi käyttää
määrittelemään syötelaitteiden asetuksia. Useimmiten pelkkä
evdev toimii. Jos käytössä on muita laitteita, kuten synapticsin
kosketuslaatta, se pitää lisätä myös muuttujaan
INPUT_DEVICES.
Seuraavaksi lisätään muuttujat tiedostoon /etc/make.conf:
Koodilistaus 2.6: Make.conf-muuttujat xorgille |
INPUT_DEVICES="evdev synaptics"
VIDEO_CARDS="nouveau"
VIDEO_CARDS="radeon"
|
Jos annetut asetukset eivät toimi, kokeile emerge -pv
xorg-drivers, ja varmista että kaikki on asetettu oikein.
Tämä esimerkki on näppäimistöstä, hiirestä, synapticsin kosketuslaatasta ja
AMD/ATin ajurista.
Koodilistaus 2.7: Ajuriasetusten tarkastelu emergellä |
# emerge -pv xorg-drivers
These are the packages that would be merged, in order:
Calculating dependencies... done!
[ebuild R ] x11-base/xorg-drivers-1.9 INPUT_DEVICES="evdev synaptics
-acecad -aiptek -elographics% -fpit% -joystick -keyboard -mouse -penmount -tslib
-virtualbox -vmmouse -void -wacom"
VIDEO_CARDS="radeon -apm -ark -ast -chips -cirrus -dummy -epson -fbdev -fglrx
(-geode) -glint -i128 (-i740) (-impact) -intel -mach64 -mga -neomagic (-newport)
-nouveau -nv -nvidia -r128 -rendition -s3 -s3virge -savage -siliconmotion -sis
-sisusb (-sunbw2) (-suncg14) (-suncg3) (-suncg6) (-sunffb) (-sunleo) (-suntcx)
-tdfx -tga -trident -tseng -v4l -vesa -via -virtualbox -vmware (-voodoo) (-xgi)"
0 kB
|
Asetusten teon jälkeen voit asentaa Xorgin.
Koodilistaus 2.8: Xorgin asennus emergellä |
# echo "x11-base/xorg-server udev" >> /etc/portage/package.use
# emerge xorg-server
|
Huomaa:
On mahdollista asentaa suoraan xorg-x11-metapaketti pelkän
xorg-server-palvelinpaketin sijaan. Käytännössä, xorg-x11 ja
xorg-server ovat samoja. Kuitenkin, xorg-x11 lisää riippuvuuksia,
joita ei välttämättä tarvitse, kuten fontteja.
|
Kun asetukset on tehty, pitää alustaa muuttujat ennen jatkamista.
Koodilistaus 2.9: Muuttujien alustus |
# env-update
# source /etc/profile
|
3.
Xorgin asetukset
Nykyään X toimii suoraan ilman erillisiä asetutstiedostoja. Sen pitäisi
tunnistaa asetukset automaattisesti.
Kannattaa suoraan kokeilla käynnistää X
muuttamatta asetustiedostoa /etc/X11/xorg.conf.
Xorg.conf.d-asetukset
Huomaa:
Tiedostojen muokkaaminen hakemistossa xorg.conf.d on yleensä
viimeinen tehtävä asia, kun mikään ei toimi. Yleensä on kannattavaa olla
koskematta hakemistoon.
|
Xorgin asetukset ovat hakemistossa xorg.conf.d, joka on
hakemistossa /etc/X11. Jokainen tiedostoista päättyy
.conf. jos nimet alkavat numeroilla ne suoritetaan
järjestyksessä pienimmästä alkaen. Esimerkiksi 10-evdev.conf
ennen tiedostoa 20-synaptics.conf, jne.
Huomaa:
Xorgin esimerkkiasetukset ovat hakemistossa
/usr/share/doc/xorg-server-${versio}/xorg.conf.example.bz2.
Tästä voi kopioida osasia tiedostoihin hakemistossa
/etc/X11/xorg.conf.d/. Esimerkit ovat hyvin kommentoituja, ja
tarkempia tietoja syntaksista löytyy ohjesivulta man xorg.conf. Lisää
esimerkkejä löytyy tämän ohjeen muita resursseja
-osiosta.
|
Startx:n käyttö
Komennolla startx voi käynnistä X:n. startx suorittaa
X-istunnon, eli käynnistää itse X:n ja joitain sovelluksia.
Sovellukset jotka käynnistetään päätellään seuraavasti:
-
Kotihakemiston tiedostosta .xinitrc, jos sellainen on
-
Muuttujasta XSESSION jos sitä vastaa tiedosto hakemistossa
/etc/X11/Sessions/. Tämän voi asettaa tiedostoon
/etc/env.d/90xsession jotta sen saa kaikille käyttäjille
oletukseksi. Esimerkiksi roottina komennolla echo XSESSION="Xfce4" >
/etc/env.d/90xsession. Tämä luo tiedoston 90xsession
asetuksella Xfce. Muista suorittaa
env-update muutettuasi 90xsessionia.
Koodilistaus 3.1: X:n käynnistys |
$ startx
|
Jos ikkunointiohjelmaa ei ole, käynnistyttyä ei näy mitään. Sama tapahtuu
myös joissain virheissä, joten kokeeksi kannattanee asentaa twm ja
xterm.
Näiden ohjelmien kanssa, startx käynnistää jo muutamia ikkunoitakin,
joten on helppoa nähdä toimiiko se. Kun toimivuus on varmisettu, voi
testisovellukset poistaa komennolla emerge --unmerge twm xterm.
Ne eivät ole välttämättömiä työpöydällä.
4.
X:n asetukset
Resoluution asettaminen
Jos resoluutio näyttää väärältä, asetustiedostossa on kaksi kohtaa
tarkistettavaksi. Ensinnä Screen-osiossa on luettelo resoluutioista,
joita X-palvelin käyttää. Oletuksena tämä osio voi olla myös tyhjä, ja silloin
Xorg arpoo resoluutiot osiosta Monitor.
Muokataan aluksi resoluutioarvoja. Seuraavassa esimerkissä
lisätään /etc/X11/xorg.conf.d/40-monitor.confiin
PreferredMode, jotta X käynnistyisi 1440×900-resoluutiossa.
Nimi Option-osiossa pitää olla sama kuin monitorin (tässä DVI-0).
Sen saa komennolla xrandr, joka löytyy asentamalla komennolla
emerge xrandr.Option-asetuksen nimi vastaa Monitor-osion
Identifier-asetusta.
Koodilistaus 4.1: Monitoriasetuksen säätäminen |
# nano -w /etc/X11/xorg.conf.d/40-monitor.conf
Section "Device"
Identifier "RadeonHD 4550"
Option "Monitor-DVI-0" "DVI screen"
EndSection
Section "Monitor"
Identifier "DVI screen"
Option "PreferredMode" "1440x900"
EndSection
|
Käynnistä X testataksesi että resoluutio on oikea ja toimii.
Useampi näyttö
Monen näytön asetukset voi tehdä hakemistossa
/etc/X11/xorg.conf.d/. Tähän riittää kun kaikilla näytöillä on
Identifier ja ne asetellaan asetuksiall kuten "RightOf" (oikealla) tai
"Above" (yllä) verrattuna toisiin näyttöihin. Tässä esimerkki DVI- ja
VGA-liitännöistä, jossa VGA on oikealla.
Koodilistaus 4.2: Monen näytön asetus |
# nano -w /etc/X11/xorg.conf.d/40-monitor.conf
Section "Device"
Identifier "RadeonHD 4550"
Option "Monitor-DVI-0" "DVI screen"
Option "Monitor-VGA-0" "VGA screen"
EndSection
Section "Monitor"
Identifier "DVI screen"
EndSection
Section "Monitor"
Identifier "VGA screen"
Option "RightOf" "DVI screen"
EndSection
|
Näppäimistöasetukset
Suomalaisia näppäimistöasetuksia varten joutuu luomaan asetustiedoston
hakemistoon /etc/X11/xorg.conf.d/.
Koodilistaus 4.3: Suomalaisten näppäimistöasettelujen säätäminen |
# nano -w /etc/X11/xorg.conf.d/30-keyboard.conf
Section "InputClass"
Identifier "keyboard-all"
Driver "evdev"
Option "XkbLayout" "us,fi"
Option "XkbModel" "logitech_g15"
Option "XkbRules" "xorg"
Option "XkbOptions" "grp:alt_shift_toggle,grp:switch,grp_led:scroll,com
pose:rwin,terminate:ctrl_alt_bksp"
Option "XkbVariant" ",qwerty"
MatchIsKeyboard "on"
EndSection
|
Terminate-asetus XkbOptions-rivillä (terminate:ctrl_alt_bksp) mahdollistaa X:n
lopettamisen näppäilyllä Ctrl-Alt-askelpalautin. Tämä kuitenkin lopettaa X:n
niin, että kaikki ohjelmat suljetaan välittömästi, mikä ei usein ole
haluttua. Tämä hävittää kaikki tallentamattomat asetukset ja jotkin
ohjelmat saattavat hajota siitä.
Loppuasetukset
Komennolla startx voi taas varmistua lopputuloksesta. Nyt kasassa pitäisi
olla toimiva X-ympäristö. Seuraava askel olisi asentaa työpöytäympäristö.
Joitakin työpöytäohjeita löytyy Gentoon
työpöytäympäristöohjeista.
5.
Lisätietoa
Xorg.confin säätö
Ohjesivulla man xorg.conf ja man evdev on tiivis, mutta täysi
luettelo asetustiedoston sisältömahdollisuuksista. Se kannattaa pitää esillä
asetustiedostoa muokattaessa.
Netissä on myös paljon tietoa asetuksista, alla on muutama
lueteltuna, mutta Googlaamalla
löytyy lisää.
Muut lähteet
Muita ohjeita löytyy
Työpöytäopaskokoelmasta.
Päivitysohjeet xorg-serverin 1.8:aa vanhemmasta versiosta löytyy sivulta
xorg
migration guide.
X.orgin sivustolla on paljon
VUKKeja (englanniksi) ja muita
ohjeita.
Tämän sivun sisältö ja suomennos kuuluvat
Creative Commons - Nimi mainittava-Sama lisenssi 2.5 -lisenssin alle.
Sivun sisältöä koskee myös
Gentoo Name and
Logo Usage Guidelines.
|